[Ranneliikkeen uutisissa kerrotaan tänään mielenosoituksesta Tukholmassa Ruotsin Sosiaalihallituksen edessä vuonna 1979]:
http://ranneliike.net/keskustelu.php?act=rthrd&grpid=41&thrdid=7950
Suuressa mielenosoituksessa oli Suomesta mukana Setan ydinjoukko vaatimassa paitsi sairausleiman kumoamista, myös sensuurilain RL 20.2.1 kumoamista.
Kun ruotsalaiset aktivistit protestoivat sairausleimaa vastaan, setalaiset vaativat myös kumottavaksi sairausleiman perusteella säädettyä sensuurilakia, joka oli johtanut valmiiden ohjelmien sensurointiin Ylessä.
Seta oli tehnyt sensuurilaista kantelun YK:n Ihmisoikeuskomitealle vuonna 1978, mutta komitea oli ilmoittanut, ettei YK voi tehdä asialle mitään ennen kuin sensuurilain perusteella on langetettu rangaistus. Siksi Setan aktivistit protestoivat jatkuvasti vuosina 1978-1980 yrittäen saada itsensä pidätetyiksi sensuurilain perusteella - jotta YK olisi pystynyt toimimaan asiassa.
Tukholman mielenosoitus vuonna 1979 oli yksi tärkeimmistä protestiaktioista. Sitä olivat järjestämässä suomalaisten tukena RFSL:n puheenjohtaja Kjell Rindar ja Norjan DNF-48:n puheenjohtaja Kim Friele. Suomen puolelta asiaa ajoivat Ulf Månsson sekä Setan voimanaiset Marita Kuokkanen ja yhteiskuntatieteiden tohtori Annikki Talikka, joka antoi vaatimuksille tieteellistä painoarvoa.
Katutason mielenosoittajina olivat mm. Setan aktivistit Göran Björk, Kimmo Kahra sekä lehden edustajina Vesa Tapio Valo ja Olli Stålström. Kimmo ja Olli olivat juuri julkaisseet Suomen sairausleimaa arvostelevat artikkelit Medisiinari-lehdessä 1/1977, mikä oli ensimmäinen lääketieteellisessä lehdessä ollut sairausleiman kritiikki. Kyseessä oli homoutta yleensäkin koskeva Medisiinarin teemanumero, joka oli syntynyt sittemmin lyhytterapiaa edistävän päätoimittaja Ben Furmanin aloitteesta.
On syytä huomata, että Suomessa ei sairausluokitukseen pyritty vaikuttamaan pelkillä protestimarsseilla ja kaduilla huutamisella. Taustalla oli vuodesta 1957 lähtien kertynyt tieteellinen tutkimusaineisto, jonka mukaan sairausleima oli perustunut vinoutuneeseeen otoksen pelkästä potilasotoksesta. Seta perusteli asiaansa lähettämällä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvelle kirjelmän, jonka liitteenä oli toistakymmentä tieteellistä tutkimusta ja eri maiden psykiatriyhdistysten kannanottoja. Mielenosoitukset olivat vain keino saada virkamiehet ja päättäjät lukemaan nämä tutkimukset.
Mielenosoitus herätti julkisuutta ja hymyä senkin takia, että siihen oli valittu taktisesti hyvin iskulause: "Finlands lag är svår, Finlands sak är vår" Tämä iskulause oli vanhemmalle yleisölle tuttu niiltä ajoilta, jolloin länsimaat puolustivat Suomea talvisodan alkaessa Neuvostoliittoa vastaan.
Iskulause perustui sanaleikkiin. Vuonna 1939 sana "lag" viittasi Suomen vaikeaan sotilaspoliittiseen asemaan. Vuonna 1979 sama sana "lag" viittasi Suomen lakiin, jossa oli sensuuripykälä estämässä asiallista tiedottamista seksuaalivähemmistöistä. Sanaleikki herätti monissa hilpeyttä, mutta konservatiiveissa raivoa, että pyhien isänmaallisten arvojen kanssa näin pilaillaan.
Kuva: WHO:n sairausleimaa 302.00 vaaditaan kumoon Tukholman vapautuspäivillä vuonna 1979. Vasemmalla oleva viiksiniekka ei ole tehnyt kotiläksyään, vaan vaatii kumottavaksi väärää sairausleimaa [300.20 (joka on paniikkihäiriö)]. [Kuvan copyright: Olli Stålström 1979].
