Takaisin ihan ihanassa Helsingissä :)))

Takaisin Suomessa taas tääl olen.....niin paljon kaikenlaista tapahtunu mun elämässä on.....ja jotenki epätodelliselta tuntuu istua kotikoneen ääressä täällä ja vesisateen ääntä kuunnella....

Kaikki siitä lähti kun lomilta palasin takasin töihin ja kuulin et kohta taas työpaikka katkolla olis vaikka toisin oli luvattu....pomo sanoi mulle et "ylimääräsistä" työntekijöistä luopuu täytyy huonon tilanteen takia ja ymmärtää antoi et mä olin vuosia palvenneena yks niistä ylimääräsistä.....Hermot multa sitten meni, hänelle sanoin suorat sanat ja ovet paukkuen lähdin kotiin.....

Niin loppuun palanu tunsin olevani et monta päivää pelkästään kotona sohvalla makasin ja karkkia söin....jotta paha olo jotenkin helpottais. Mut eipä tietenkään auttanu :((( Lopulta mun ihana sisko sanoi et mun kannattais lomalle lähteä jonnekin pois et saisin jotain muuta ajateltavaa......ja oikeassahan hän taas kerran olikin ja niinpä ostin sit lennot Nizzaan missä olin aina halunnu käydä..ja nyt olis aikaa ja tilaisuus mennä....

Yhtenä iltana sit Antibesin venesatamas kävelin ja miljardöörien isoja veneitä ihailin.....mietin mimmosta olis olla rikas ja kuuluisa ;))) ja lupasin ittelleni et vielä joskus julkkikseks yritän päästä maksoi mitä maksoi ja oli hinta mikä tahansa.....koska omista haaveista pitää kuitenki kiinni pitää.....ja sitä mä oikeesti haluun. Kuljin siinä yhtä pitkää laituria pitkin ja katoin niitä ihmisiä jotka veneessään istuskeli hämärtyvässä illassa....mietin olisko he onnellisia vai ei....

Yhden veneen kannella sit huomasin istuskelevan tyyllikkäästi pukeutuneen miehen joka yksinään drinkkiä joi......ja jotenkin tuntui et hän katseellaan mua tarkkaili.....ensiks ajattelin kyl että kuvittelen vaan kun väsyny olin ja paljon kävelly......mut sit kuulin et hän sanoi mulle jotain englanniks. En oikein kuullu mitä hän sanoi ja lähemmäks menin.....jotenkin huolestuneelta näytti hän ja kysyi luulenko et alkaa satamaan kohta....hämilleni siinä meni enkä osannu vastata jolloin hän kättänsä tarjos ja esittäytyi mulle. Paksut kultaiset ranneketjut hänel oli ja käytös kans kyl tosi hienostuneelta vaikutti....

Vähän siinä juteltiin ja hän kysyi haluaisinko pitää hänelle vähän seuraa juomalla lasillisen shampanjaa vaikka hänen kanssaan....kun hänen ystävänsä kaikki muualla iltaa olivat viettämässä........mä sitten tietysti ilomielin suostuin kun hienostuneesti käyttäytyvistä miehistä aina oon tykänny :/// Lopulta sit juotiin aika paljon ja mulla alkoi juttu kulkemaan aika hyvin.....sit huomaan et hän on laittanu käden mun polvelle ja sieltä se käsi lähti kohti nivusia kulkemaan......lopulta huomaan et hänen alleen olen jääny kokonaan. Rimpuilen itteni irti siitä kuitenkin ja hän mua huorittelemaan heti alkaa ja sanoo että tätähän tulin hakemaan ja että lutka olen joka tapauksessa......ja että hän haluais sitoa mut hyttiin kiinni koko yön ajaks......siinä vaiheessa mä jo lähdin juoksemaan ja hyppäsin laiturille pois veneestä.....miehen huutaessa rivouksia perään....

Itkien juoksin takasin hotellille ja enkä enää miljoonaveneitä käyny kattomassa kun niiden omistajat ihan pimeitä tapauksii tuntuu olevan......jos venesatamaan meen jatkossa niin korkeintaan Lauttasaaressa tai jossain ;))) Muutenkin toi Nizzan seutu ei mun suosikkeja kuitenkaan ollu.....kaipasin jotain semmosta extraa mitä en löytäny.....vaik tyyliä siellä oli ja kaikenlaista niin silti kun tulin takaisin Hesaan niin olo heti kotoisalta tuntu.....menin heti jopa heseen hampurilaiselle ja ostin parit smoothiet xD

Huomasin että kaipaan kuiteski tätä elämää Hesassa.....jopa ruoka täällä on musta ihan hyvää kun vertaan sitä muualle.....tykkään et kaiken saa nopeesti ja se on nätisti pakattua ja tietää onko laktoosia tai gluteiinia yms. jos ei niitä voi käyttää....hyvin esillä ja sen voi lämmittää hetkessä jos on tarvis....Ranskassa ne tuntuu istuvan syömässä monta tuntia....musta se on jotenkin ajan hukkaamista varsinkaan jos ei oo perhettä ympärillä.....Ja siellä ei oikein englantii haluta puhua kun mäkään en oikein muita kieliä osaa (enkkuakaan en hyvin) niin siinäki Suomi on aika hyvä paikka lopulta.....Ehkä suomalainen tyylitaju nyt ei oo maailman huippuu mut sille kai ei voi mitään.....Tykkään myös siitä et täällä ei tartte toivotella jokaiselle hyvää huomenta ja päivänjatkoja kun ei kuiteskaan sitä ventovieraalle välttämättä halua ees toivotella ....tää yksinolojuttu suomessa on tavallaan ihan hyväkin. Eli jos sulla ei oo aikaa niin sulla ei oo aikaa ja kiinnostusta jokaiselle joka tulee vastaan niin ei haittaa yhtään, you know.....plääh mitähän mä taas selitän ;)))

Yritän nyt löytää jotain kivaa duunia ja ehkä tää elämä taas tästä hymyilemään alkaa......jotenkin nyt tuntuu et tän seikkailun jälkeen osaan arvostaa taas tätä ihanaa kotiympäristöö ihan eri tavalla....meillä ku täällä on kuitenki aika hyvä paikkaa asuu ja elää eikä asioissa muutenkaan nyt niin valittamista aina oo......Nyt jotenkin tuntuu et haluun elää nopeella rytmillä, syödä pikaruokaa ainaki puol vuotta (yritän käydä salilla etten lihomaan alkais) ja keskittyä omaan itteeni.....eteläine tapa elää ei oo kuiteskaan mua varten sen ehdin huomata.....