Perheateria

Äiti pyhäinpäivänä kutsunu mut ja mun siskon oli kotiinsa yhteiselle illalliselle. Systeri lapsensa kanssa ilmesty mut viimeisintä epäsiistii miesystävää ei näkyny enää missään. Ja muutenkin sisko jo alusta alkaen kireeltä ja hermostuneelta vaikutti...

Siinä syödessä sit kuulumisia kyseltiin ja juteltiin niitänäitä. Sisko ihan hiljainen oli ja jutun kääntyessä kohti mun elämää hän sitten suunsa avas ja alotti sen saman mitä hän on jankannu vähän välii vuosikausii :/ Systeri huudahti mulle että mun rahat ei oo taaskaan riittäneet ja et olisin salaa ruinannu taas äidiltä avustusta. Oikeesti hölmistyin koska en mielestäni ollu saanu pitkään aikaan äidiltä mitään. Sanoin etten pyytäny oo yhtään mitään ja että mistäs hän taas puhuis...

Sisko vaahtos et äiti olis antanu mulle viime kuussa isoja summii koska vedonnu olisin siihen ettei mun palkka riitä elämiseen. Sanoin et alkusyksystä äiskä halus antaa mulle vähän ruokarahaa mut mistään isoista summista ei voi puhuu. Max tonni tai jotain. Äiti rahaa itse tyrkytti enkä mä siitä tietenkään kieltäytyy osaa jos joku haluu antaa. Ja miks pitäis? Mikä Jeesus mun pitäis olla ku muutkaan ei oo?

Tapansa mukaan sisko ryhty jankkaan samoja sataan kertaan kuultuja väitteitä mun älyttömästä rahankäytöstä ja siitä et vedota osaan äidin hyväsydämisyyteen ja pumpata itselleni salaa rahaa. Hän itse taas ei omasta mielestään semmosta tee vaik äiti on hänelleki aika ajoin lähetelly rahaa, viimeks jotta lapsen vois viedä yksityiselle lääkärille xD Sanoin että hän vaan kostaa mulle ku hänen jokainen miesystävänsä aina hänet jättää ja sit hän baariin lähtee etsiin uuden...

Fiilis kyl pilalle meni ja äitikin pillahti itkuun. Hän ääni vapisten pyys et eikös hänen lapsensa vois ees juhlapäivänä tappelematta olla rahasta. Niinpä me systerin kans sit toisiamme mulkoillen paistia lapioitiin naamaan. Mut eipä kai kukaan oo perhettään ja sukulaisiaan valinnu...