Half Machine Lip Moves

Homot on tylsiä. Niillä on tylsiä mielipiteitä, ja merkittävä osa niistä käyttää paljon aikaa, vaivaa ja rahaa että olisivat samalla tavalla rumia, mutta eri tavalla kuin ne jotka ovat rumia ilman aikaa, vaivaa ja rahaa. Sitten niille on hirveän tärkeää että ne on sillai samalla/eri lailla rumia.
Ne kuuntelee paskaa musiikkia, on kiinnostuneita tylsistä ja typeristä julkkiksista, seuraa paskoja urheilulajeja ja tekee taidetta jossa 18-vuotias poika harrastaa paljon irtoseksiä ja sen vanhemmat ei ymmärrä. Paitsi lesbot, joilla on palava halu kertoa että niillä on kuukautiset koska kiviäkin kiinnostaa.

Homot käyttää paljon viinaa ja huumeita koska se on tiätsä osa niiden kulttuuria. Viinan ja huumeiden (ja irtoseksin) haittavaikutukset ovat sen sijaan heteronormatiivisen yhteiskunnan sorron syytä.

Tasa-arvoisen yhteiskunnan hyviin puoliin kuuluu ehdottomasti se, että sorretuilla vähemmistoillä ei ole tarvetta kertoa kuinka he ovat sorrettuja vähemmistojä, eikä juhlistaa "yhteisoään".

*menee kuuntelemaan Anaal Nathrakhia*

Olin BCN:n prideparaatin lähtopaikalla noin kymmenen-viidentoista minuutin ajan. Tylsistyin ja lähdin kotiin pesemään vessaa.
Saatan käydä katsomassa sitä päätepistettä jossain vaiheessa.

Muuten on todettava että mielipiteeni Barcelonasta laski aika tasaisesti täällä ollessa, eli ihan mielelläni tartuin tilaisuuteen kun Suomessa alkoi uusi projekti.

Joitain asioita olenkin jo maininnut aiemmissa merkinnoissä, mutta vielä kerran tunteella: Barcelona on ylihinnoiteltu turistiloukku jossa on suht tylsä kulttuuriskene, yoelämä on lähinnä pettymys ja paikalliset ovat eristäytyviä.
En tiedä tuosta jälkimmäisestä onko se pelkästään barcelonalaisten ominaisuus johtuen tuosta turistiloukku-luonteesta, paikalliset eivät ole halukkaita olemaan missään yhteydessä meidän guirien näkoisten kanssa (paremmat kaverit täältä loytyy muista ulkkareista) vai onko se koko Espanjan ominaisuus...joskin olen huomioinut tuota samaa myos italialaisten ja ranskalaisten kohdalla joten epäilen että muualla Espanjassa ovat samanlaisia.
Parhaat espanjalaiset kaverit sain silloin kun asuin Saksassa, omassa maassaan asuvat espanjalaiset ovat omissa porukoissaan joihin ei ole pääsyä.

Kulttuurielämästä, voi verrata vaikka noita konserttiraportointejani tässä blogissa. Edellisen vuoden aikana Karlsruhessa (asukasluku 1/10 BCN:sta) kävin noin parissakymmenessä konsertissa, täällä vuoden aikana nollassa (jos ei tyopaikan harrastelijabändiä lasketa). Mitä konsertteja täältä loytyy on noita Madonna-Radiohead-Metallica-Bruce Springsteen -tasoa jossa lipun hinnat ovat sadan euron kieppeillä, ja pienemmissäkin klubeissa yleensä tunnistan esiintyjät ainakin nimeltä ja lippujen hinnat reilu parikymppiä. Sinänsä outoa, että kaupungista ja sen liepeiltä loytyy ihan vakuuttava joukko hyviä ei niin kauhean isoja ja kuuluisia bändejä, missä ihmeessä ne sitten keikkailevat? (Relk, Clacsons, Mishima, Manel, La Casa Azul, Soberanos jne.)

Ja yoelämä tosiaan...täällä on pieni osa ihmisiä jotka tanssivat hyvin, ja sitten ne kaikki loput jotka katselevat sitä pientä osaa mutta eivät tanssi itse. Diskojen omistajat haluavat tietysti paljon sisäänpääsytuloja joten paikat sitten tupataan täyteen ihmisiä, lopputuloksen muistuttaessa lähinnä maanantai-aamun metroa jossa soi musiikki kovalla. Ja kuten aiemmin mainittu, ei niiden muiden kanssa siellä myoskään juuri pysty juttelemaan...
Arena VIP perjantai-iltana ei ole läpeensä paska, ja Metro jos sattuu saamaan jostain ilmaislipun (ei ole kuitenkaan täyden 15 euron sisäänpääsymaksun arvoinen, lähimainkaan).

Jos nyt hyviä juttuja pitää mainita niin totean maisemien olevan kauniita ja hyvää ruokaa loytyy. Barcelona on kiva kaupunki käydä mutta en voi kuitenkaan suositella täällä asumista.

Reilu vuosi sitten totesin asuinkaupunkieni olevan hienolla suoralla jonka seuraava piste olisi jossain Marokossa tai Etelä-Amerikassa, mielellään kuitenkin maassa jonka kieltä en osaa.

Tällä hetkellä harrastan taas kerran tuttua toimintaa, kiroilua siitä että minulla on liikaa tavaraa ja mitä otan mukaan ja mitä en, koska seuraava maidenvälinen muutto on tulossa kuun vaihteessa, eksoottiseen Helsinkiin. Toivottavasti puhun vielä kieltä, vaikka onkin hyvä muistaa että siinä vaiheessa kun maasta lähdin niin Matti Vanhanen oli naimisissa, Idols-voittajia oli valittu vasta yksi, Pluto oli planeetta, Aki Sirkesalo ja Paavi Johannes Paavali II olivat elossa ja Frendien ja Sinkkuelämän viimeisiä jaksoja ei oltu vielä Suomessa nähty. Noin esimerkiksi (kiitos, wikipedia).

Tällä kertaa demokratialla ei ollut hintaa, äänestyspaikka oli kävelymatkan päässä. Valintani oli uhkailujen mukaisesti RKP, aina hyvä vaihtoehto äänestämättä jättämiselle.

Sitten kävin leikkauttamassa hiukseni.

Kummallakohan tapauksella on suurempi merkitys oman elämäni tai maailman kannalta.

Sori, on pakko...Rap represented in charts:

http://www.jamphat.com/rap/

Eilen postilaatikossa odotti äänestyslippu, ja kaupungista loytyy kunniakonsulaatti, niinpä kai pitää äänestää...

Nyt tuli testattua YLEn vaalikonetta jonka kysymykset ovat aika lailla kovempia kuin Hesarin vastaavat...mutta puoluehajonta sopivimmista ehdokkaista on aika kunnioitettava:
SDP-KOK-VAS-VIHR-KESK-KESK-SDP-KD-SSP-KESK. Tämä siis henkiloltä joka eduskunta- ja kunnallisvaaleissa vetää tasaista VAS-VIHR-SDP-linjaa. Epäsopivimmat ehdokkaat ovat sentään laadukkaasti kaikki IPUsta kun suhtaudun EU:iin kuitenkin varsin positiivisesti...
Nimeltä en tunnista ketään ehdokkaista joskin en myoskään ole seurannut Suomen politiikkaa niin tarkasti viime vuosina että tietäisin kaikki tärkeät henkilot...

Hesarin vaalikonetta kokeilin nyt toisen kerran, hieman säätoä vastauksissa...pohjat pysyvät ennallaa, IPU ja SKP vahvasti edustettuna, kärjessä RKP, VIHR, SDP, KESK, KOK (hmm, siirryin enemmän keskelle, eilen kun pikaisesti tein niin kärki oli enemmän RKP-KOK-KESK ja vihreät pärjäsivät huonommin). Ja kärjessä alkaa olla jo tuttuja nimiä, niin Johanna Sumuvuori kuin Arto Bryggarekin.

MTV3:n jokseenkin hämmentävä vaalikone tarjoaa osumiksi SDP, RKP, Vihreät, KOK, SSP (pohjat ovat ne samat IPU ja SKP). Ja jossain määrin samoilla linjoilla kuin Hesarin nimilista...

Tällä hetkellä tasapainoilen parin fiksunkuuloisen ehdokkaan välillä, molemmat toki loytyvät listalta http://www.seta.fi/index.php?k=16749.

Sarjassamme "merkillisiä leikkikaluja",

http://ivha.co.cc/report.php?l=11354240

eli sivusto joka käy läpi IMDb-arvostellut elokuvat ja kokoaa niistä käyttäjäkohtaisia tilastoja (mitä valitettavasti varsinainen sivusto ei tee).

Tuossa omat tilastoni, 501 elokuvasta joille olen antanut arvosanan IMDb:ssa (siis eri asia kuin "elokuvat jotka olen nähnyt", joita on luonnollisesti enemmän). Tilastoja merkillistyttää se että olen arvostellut suht paljon lyhytanimaatioita, joiden seurauksena 21% arvosanoistani on 30-luvun elokuville ja eniten arvostellut näyttelijäni ovat:

Pinto Colvig 43 (mm. Hessu)
Walt Disney 38 (Mikki Hiiri)
Clarence Nash 29 (Aku Ankka)
Bess Flowers 19
Billy Bletcher 18 (mm. Musta Pekka, Iso paha susi)
Mel Blanc 15 (Looney Tunesin vakiääni)
Alfred Hitchcock 13
Georges Méliès 11
Mickie McGowan 11 (uudempi yleisääninäyttelijä)
Sherry Lynn 11 (kuin myos)

Ne kolme ei-ääninäyttelijää ovatkin sitten herra Hitchcock joka teki cameo-esiintymisne lähes joka elokuvassaan, Méliès joka teki uraauurtavia filmejä 1900-luvun alussa ja luonnollisesti esiintyi niissä myos, ja Bess Flowers, näyttelijä josta en ollut ikinä ennen kuullutkaan mutta jonka krediittilistalta loytyy 769 elokuvaroolia, lähes kaikissa nimettomänä extrana...

Huomaan antavani hyviä arvosanoja elokuville joissa esiintyy James Stewart, Marilyn Monroe tai Edwin Maxwell (jälkimmäinen näkyy myos erikoistuneen nimettomiin extroihin).

Ohjaajalistalla myos lyhytfilmit jyräävät, ohjaajat joiden nimen olen joskus ohimennen kuullut kuten Wilfred Jackson tai David Hand, arvosanojen kuningas nakyy olevan Billy Wilder 9,0:n keskiarvolla joskin myos F.W.Murnau, Chuck Jones ja Michael Curtiz ovat arvossaan (Wilder on ylivertainen myos kirjoittajien joukossa).

IMDb keywordeista hyvän arvosanan (8,1-7,5 keskimäärin) minulta näkyy saavan jos sisällyttää näitä elementtejä:

Psychiatrist
Urban
Breaking The Fourth Wall
Rainstorm
Apartment
Funeral
Surreal
Disturbing
Obsession
Teenage Girl
Singer
Cemetery
Christmas
Number In Title
Neighbor
Reporter
Farm
Arrest

Ok, katsotaas...teinitytto joka kuvittelee olevansa elokuvahahmo ja näin ollen puhuttelee "yleisoä" keskustelee psykiatrin kanssa suurkaupungissa. Sade piiskaa ikkunaa. Flashbackissa siirrymme edellisenä jouluna järjestettyihin hautajaisiin ja niihin valmistautumiseen...Surrealistinen musta komedia "12 Days of Christmas"?

Genre-listalla myos film noir on voittoisa joskin drama, romance, thriller ja music ovat myos keskimäärin yli 7 tähden elokuvagenrejä...

Tuosta edellisestä postauksesta tuli hieman jatkopohdintoja, siis muitakin kuin sisäinen ihmettely kyvystäni keskittyä oleelliseen kuten pornofilmejä katsoessa piratointivaroituksiin :)

Mainitsin niiden pornofilmien kohdalla yhteisollisyyden, jota mm. homo-lokerotuotteiden kohdalla toki automaattisesti on, erityisesti jos aletaan mennä alaryhmiin; fetisistien yms. piirissä se lienee väistämätontä, sen verran marginaalista on että joku tekee vaikkapa filmejä joten toki kaikkien jota kyseinen fetissi kiinnostaa kuuluukin kannattaa moista toimintaa, myos taloudellisesti.

Samoin toisella foorumilla olen seurannut keskustelua parista firmasta jotka levittävät kulttuurituotettaan elektronisesti. Toinen, firma X, on iso ja jossain määrin kasvoton kun toinen, firma Y, on reilusti pienempi ja on onnistunut luomaan hienoa yhteisollisyyttä asiakaskuntaan, kommunikaatio on hyvin avointa molempiin suuntiin.
Kertovat että firma X:n tuotteita piratoidaan hyvinkin ahkerasti, kun taas firma Y:n kohdalla piratismi on hyvin marginaalista...toki X:n tuotteilla on aika paljon laajempi näkyvyys ja kysyntä mutta kuulemma myos huomattavasti suurempi tarjonta; henkilot jotka hankkivat Y:n tuotteita laillisesti ovat huomattavasti haluttomampia vuotamaan niitä eteenpäin.

Suurin osa meistä on kai haluttomia varastamaan autoja, televisioita, käsilaukkuja jos niiden omistaja on ilmeinen ja ihan oikea ihminen. Suurilta kasvottomilta firmoilta varastaminen onkin sitten aika samantekevää monelle.

Tämä noin niinkuin vinkkinä, niihin asiakkaisiin kannattaa ihan oikeasti kiinnittää huomiota.

Kun taas viikonloppuna katsoin joitain leffoja niin tuli taas katsottua samalla niitä antipiratismi-pätkiä niiden DVD-leffojen alussa.

Sinänsä voisi ihmetellä että jos minä ihan rehellisesti ostan DVD:n niin sitten minua pitää kiusata noilla pätkillä joita ei usein pysty edes skippaamaan...että pitäisiko sitten ihan vaan hankkia ne piraattileffat ilman noita rasitteita...

Toinen ihmettelyn aihe on kohdistaminen. Jos henkilo X haluaa katsoa vaikkapa historiallista pukudraamaa pääosassa Greta Garbo tai Bette Davis niin missä määrin tällaisen leffan katsojakuntaa puhuttelee pauhaavan rockin ja pika-MTV-leikkauksen siivittämä "you wouldn't steal a car...you wouldn't steal a television..." pätkä. Pikkuisen harkintaa, kiitos.
Samaisessa pätkässä ärsyttää myos se viesti joka summattuna on että piratismi on rikos, ja rikos on väärin. Vahvaa argumentointia, tällähän sitä saadaan järki ja moraali kuntoon.

Toisenlaisen viestin sai vaikkapa eräästä espanjalaisesta DVD:stä joka keskittyi painottamaan kulttuurisia arvoja ja kuinka taide-tuotteita kuten piratoimattomia leffoja tuetaan kulttuuria. Viestinä paljon myonteisempi, ja sisältää jopa jonkinlaisen argumentinkin miksi piratismi on huono juttu myos kuluttajan kannalta...

Sinänsä mielenkiintoisesti myonteisimmin ja vähiten alentuvasti katsojakuntaansa tuntuvat suhtautuvan pornofilmien tekijät. Niissä suosittu viesti on että jos leffat piratoidaan, niitä ei tehdä, sori vaan. Siistiä ja yksinkertaista, yhtäaikaa vetoaa yhteisollisyyteen ("hei te jotka haluatte katsoa filmejä aihepiiristä XXX") ja samalla osoittaen selkeä taloudellinen syy-seuraus-suhde.