Mopsi laittoi omaan blogiinsa linkin Rammsteinin uuteen videoon (video: "jahas, tällainen", musiikki: "tylsä"), ja kun näitä linkkejä sattui olemaan käsillä niin muutama Youtube-pätkä...jotain hieman muuta:
Johnny Dangerous: Dirty Is the New Black
Deep Dickollective: For Colored Boys
God-Des & She - Lick It
JenRO - Try It
Pyörähdin sitten sarjisfestareilla. En niinkään ohjelmaa seurannut mutta myyntitiskeiltä tarttui toki mukaan kaikenlaista...tällä kertaa en ihan tuntemattomien juttuja heräteostoina hankkinut vaikka aiemmin ovatkin monet olleet kiintoisia löytöjä, kun niiden tutumpienkin nimien lehtiä ja albumeja riitti kivasti.
Mm. seuraavat ovat rahallisesti nyt tuettuja ja tulevat suosituksellani:
http://ahokoivu.sarjakuvablogit.com/
http://grezen.sarjakuvablogit.com/
http://hillo.sarjakuvablogit.com/
http://norpatti.sarjakuvablogit.com/
http://roju.sarjakuvablogit.com/
http://www.kaltsu.net/
http://www.villeranta.com/
Ja eilen taas tuli koluttua levykauppoja ja mukaan tarttui vaikka mitä...en tarvitse spotifya, kun uutta kuunneltavaa musiikkia löytyy kylliksi muutenkin :)
Jeesus homousioi isänsä kanssa.
Eipä tässä sitten muuta.
Ulkomailla asumisesen hyviin puoliin kuuluu se, että paikallisen poliittisen toiminnan pahempiin poskettomuuksiin voi suhtautua "trallallaa, ei ole minun maani politiikkaa" ja tyhjänpäiväiset tabloidijulkkiksetkin ovat enemmän eksoottisen huvittavia kuin myötähäpeään ja misantropiaan kannustavia.
Kun taas kaupassa käydessäni vilkuilin lööppejä ja Seiskan ja vastaavien kansia (joojoo, ei pitäisi) ja hermostuin tunkkaisista mitättömyyksistä jotka kannet täyttivät niin mieleen tuli huomattava puute Suomessa; meillä ei ole omaa kuningashuonetta joiden touhuista raportoida. Ihmisiä jotka on pienestä pitäen koulutettu esiintymään ja joiden geneettisessä valinnassa jo suositaan kaunista hymyä. Lisäksi jos on tylsä viikko niin sen tikusta asiaa -kaivamisen sijaan voisi hyvin tehdä kansikuvajutun siitä mitä prinsessa Leticia on tällä viikolla pitänyt päällään, ja se lasketaan uutiseksi.
Koska kunnollisen monarkian muodostumisessa menee aikaa ja se vaatii mielellään vähintään yhtä sotaa, ehdotankin valtioliittoa Ruotsin kanssa; poliittisesti pysyisimme erillään (jotain rajaa sentään) mutta muodollisesti tunnustautuisimme Ruotsin kuningashuoneen alamaisiksi.
Bernadottien (Bernadottejen? Bernadottein?) tie on meidänkin tiemme!
Brian Eno ja Peter Schmidt kehittivät aikoinaan Oblique Strategies -korttipakan jossa kortteihin oli painettu sekalaisia suht yleispäteviä ohjeita, ja pulmatilanteissa napattiin satunnainen kortti ja noudatettiin ohjeita. Satunnaismetodilla pyrittiin rikkomaan umpikujat, joihin suoraviivaisen rationaalinen ajattelu oli johdattanut.
http://en.wikipedia.org/wiki/Oblique_Strategies
http://www.joshharrison.net/oblique-strategies/
Samanlaisella periaatteella sanotaan myös I Ching -menetelmän toimivan, se kysyminen on tärkeä osa ja vastaus ei tule kirjasta, mutta se kirjan antama kommentti auttaa löytämään sen "oikean" vastauksen.
Tämä näin skeptikko-esittelynä sille että laadin harrastuneisuuden vuoksi tähtikarttani ja tulkitsin sitä astrologian oppien mukaan...ei niinkään sen vuoksi että uskoisin sillä olevan mitään merkitystä että Mars on yhdeksännessä huoneessa Vaa'an merkissä, vaan ennemminkin jotta tulisin pohtineeksi onko Marsin sijaintiin kuuluvilla ominaisuuksilla kosketuspohjaa minuun, olenko minä tyypillinen Mars-yhdeksännessä-huoneessa-ihminen.
Todettakoon, että tähtikarttani mukaan minulla on taipumuksia runsaaseen itsekontemplaatioon erikoisillakin menetelmillä, eli jossain määrin itsensä täyttävää ennustusta tuo...
Samalla tulee tietysti myös kysyttyä kysymyksiä joita ei tulisi normaalisti ajatelleeksi (mitä minä haluan ystävistäni?)
Todettakoon myös, että mm. spåralogia soveltuisi tähän ihan yhtä hyvin, se ei ole vain niin hyvin dokumentoitu menetelmä kuin astrologia :P
Ja että iltapäivälehtien yms. horoskoopit sopivat hyvin tuollaiseen Oblique Strategies -käyttöön; ne eivät perustu mihinkään muuhun kuin satunnaisuuteen, ja niinpä ne ovat hyvä tapa ravistella silloin tällöin ajattelua uusille urille.
Saatan myöhemmin pistää tänne parhaita paloja niistä tulkinnoista :)
Tähän yhtyeeseen ja parin vuoden takaiseen levyynsä Pedres Blaves olen jäänyt nyt viime aikoina jumiin. Kaunista laulua, kevyttä modernia folkahtavuutta, ehkä aavistus liikaa innostusta efekteistä ja kaikenlaisista surinoista ja kolahduksista, mutta silti...
Ja hämmentävästi tuntuu olevan suht tuntemattomia jopa Espanjassa.
Pitäisi kai tilata nuo muutkin levyt mitä sivustollaan mainostavat.
www.relk.cat
Viàtic (kappaleesta löytyy myös baskinkielinen versio, ja se on omistettu Espanjassa murhatulle baskiseparatistille...)
Albada de saó (Erik Satien Gnossienne 1 laulettuna ja uusiksi sovitettuna)
Kaikenlaisen muun ohella luin tuossa jokin aika sitten Hilja Valtosen kirjan Nykyhetken tyttölapsi, ja Valtoselle tyypillisesti oli tuokin viehättävän kevyt ja ilmava teos, vaikka niistä muista olenkin enemmän pitänyt...mutta kiinnitin huomiota noihin klassisiin vaikutteisiin joita kirjassa on; Cosi Fan Tutte on ilmeinen, samoin Shakespearen Loppiaisaatto (joskin nuori nainen naamioituu tässä pojan sijasta viisi vuotta nuoremmaksi varhaisteiniksi), ja ne jutut maagisista ongista yms. olivat myös kuin suoraan 1700-luvulta...
Että tässähän olisi oikeasti materiaalia sellaiseksi romanttikseksi italialaiseksi trallalaa-oopperaksi, mutta ei kai sellaisia kukaan enää sävellä? Löytyisikö suomalaisista nykysäveltäjistä ketään jolla olisi kanttia tehdä Hilja Valtosen kirjoista oopperaa vai pitääkö olla Haavikkoa tai muuta sellaista...Mozart ja kumppanit kyllä varmasti näistä pitäisivät...
Öky-sanan käyttöä ihmettelin jo keskustelupalstan puolella, mainittakoon nyt kuitenkin että en pidä sanasta muuten kuin kokoomusnuoriin viitatessa.
Toinen sana joka on nopeasti ylittänyt ärsytyskynnyksen on "äijä". Jokainen joka käyttää kyseistä sanaa muuten kuin viitaten siihen sotkamolaisvanhukseen joka kuoli nälkään asuttuaan maakuopassa yksin kymmenen vuotta ja vastaaviin eläkeikäisiin omituisiin hiippareihin sietäisi saada pesäpallomailasta hampaisiin.
Netti on etäinen vielä tällä hetkellä joten blogi ei päivity vaikka kirjoitettavaa olisikin, palataan asiaan ensi kuussa.
Olen Suomessa. Jos joku sattuu olemaan itäisessä pääkaupungissamme, ja haluaa sanoa hei, voi heittää viestillä.
Suuria ihmettelynaiheita ovat mm. "hanasta tulee juomakelpoista hyvänmakuista vettä" ja "kadulla ihmiset puhuvat suomea". Uudempiin ihmettelynaiheisiin kuuluvat "Alepan kassa tervehtii iloisesti" ja "oliko noita thai-hieronta-paikkoja ennen noin paljoa?"