Half Machine Lip Moves

Kun EU näkyy olevan kiinnostunut kaupallisista tai muista kytkoksistäni (mm. http://www.melankolia.net/benrope/2008/06/puolueeton_blogisti.html), tottakai suojellakseen teitä, rakkaat lukijani, selvitettäkoon nyt vapaaehtoispohjalta muutama asia. Jos ette siis ole vaikkapa lukeneet blogiani, ja havainneet näitä asioita itsekin.

Jos joku maksaisi minulle siitä hyvästä että pidän tätä blogia ja puffaan jotain tiettyä brändiä, niin en minä kauhean hyvää tyotä tekisi...satunnainen päivitystahti, ja vielä satunnaisempi kirjoitustyyli tuskin ovat kenenkään ihanteita mainostamisessa (paitsi jos olisin tosi ovela street teamaaja).
Enkä minä politiikastakaan juuri kirjoita joten aatteellinenkin viitekehys on aika horjuvalla pohjalla.

Olen tainnut kirjoitella pääasiassa positiivisista jutuista, "tästä minä pidän ja toivon että muutkin tietävät siitä"-linjalla. Kunnianloukkaushaasteisiin tuskin loytyy aihetta (ja jos loytyy niin ilmoittakaa, poistan/muokkaan kyseiset kohdat uusiksi).

Jos nyt tarkkoja ollaan niin aika pitkällehän tämä on samanlaista tavaraa kuin ne oudot hiipparit jotka mutisevat juttuja itsekseen julkisilla paikoilla. Kyllä niitä voi kuunnella mutta ei niitä juttuja kannata aina uskoa.

Muuten netti2.0:n kaupallisista käyttotavoista, mm. firmojen harjoittamista profiloinneista Facebook-sivujen yms perusteella, ja tällä perusteella tehtävästä kohdennetusta mainonnasta...toivotan ainakin omalta kohdaltani sen tervetulleeksi. Saisipa ainakin parempaa mainontaa kiinnostavammista tuotteista (en minä edes väitä olevani mikään uniikki lumihiutale jota ei voisi profiloida, minua voi profiloida monellakin akselilla).
Tämän bloginkin perusteella voi päätellä että jos joku firma haluaa myydä tiskiharjoja Barcelonassa niin mainos jossa on Miguel Angel Silvestre ja Throbbing Gristlen musiikkia vetoaa kohderyhmään (siis minuun).

Vinkkejä YouTube-etsintään:

http://rateyourmusic.com/list/kyvetti/the_best_we_have_to_offer

Listalle on koottu rateyourmusic.com-sivuston käyttäjien suosikkilevylistoilta levyt joita kunkin maan käyttäjät ovat rankanneet oman maansa parhaaksi.
Joitain ennalta-arvattavia löytyy mutta yllätyksiäkin on...

Tällä hetkellä kuuntelen Alina Orlovaa, Liettuan vastinetta Tori Amokselle/Joanna Newsomille. Hetki sitten annos argentiinalaista rokkia Pescado Rabiosolta...

Paremmassa maailmassa nyt olisi ensi tiistai.

Hassu uni.

Valtava lumimyrsky oli peittänyt maan ja tukkinut kaikki tiet. Minä ja joku toinen (henkilollisyys ei tiedossa, se on vain Joku Toinen) aloimme aurata alueen teitä. Minulla oli lumikola, se toinen ajoi lumiauraa (siihen oli joku tekninen syy miksi sitä lumikolaa tarvittiin myos).

Olimme Auranneet jo lukuisia teitä, yhtä vain välttelimme, tietä kuolleeseen kaupunkiin. Tiesimme että tie sinne oli avattu jo toisesta suunnasta joten periaatteessa meidän ei olisi välttämätontä mennä sinne, ne jotka sinne halusivat voisivat kiertää kauempaa.

Kuollut kaupunki oli vaarallinen paikka, jos sinne meni niin oli suuri vaara jämähtää sinne ikuisiksi ajoiksi, mennä naimisiin, hankkia tyopaikka, rivitalonpätkä, kaksi lasta ja koira, ja niin oli käynyt jo monille...

Haluttomasti ja varovasti lähdimme kuitenkin suuntaamaan sinnepäin, koska kai se tie pitää kuitenkin aurata...

Niin, kyllä minä osaan tuon unen tulkita :)

Niin, noin viikon jälkeen kun tänne muutin ne La Ramblalla pyorivät turistit ovat alkaneet ärsyttää. Eli integraatio sujuu siis mitä vauhdikkaimmin.

Kaikkein rasittavimpia ovat ne perkuleen heteroparit jotka kulkevat käsi kädessä...sen ohella että häpeämättomästi tyrkyttävät heteroseksuaalisuuttaan ympäristolleen niin tukkivat suhteettoman suuren osan jalkakäytävästä.

Mitäs muuta, kävin sunnuntaina MNAC-taidemuseossa, pääsymaksu suhteellisen korkea mutta niillä on hieno kokoelma romaanista ja goottilaista taidetta (ja joitain kivoja modernisteja).

Siihen osaa varautua että suuressa osassa maailmaa ei ehkä salmiakin tai ruisleivän saatavuus ole huipussaan, ja saunomisestakin niillä ulkomaanpelleillä on omituisia käsityksiä, mutta sitten tulevat ne pienet yllätykset joita ei tule ajatelleeksi ja jotka siksi pääsevät yllättämään aivan eri tavalla.
Esimerkiksi se että Karlsruhessa ei ole tiskikaappeja, ne astiat on tarkoitus kuivata pyyhkeellä ja laittaa kaappiin. Sinänsä ymmärrettävää kun se vesi on sen verran kalkkista että jos jotain laittaa suoraan kuivumaan niin siihen jää valkoiset läiskät...ja nyt täällä Barcelonassa on tiskikaapit mutta ei tiskiharjoja, nää pesee astiat sellaisilla sienillä. Ja kaupoistakaan ei tiskiharjoja loydy, olen käynyt jo puutetta ihmettelemässä...

Että turha ihmetellä niitä omituisentriviaaleja tuliaistoiveita ulkosuomalaisilta (niitä nopeasti keitettäviä kaurapuuroryynejäkään ei helposti loydy).

...tuliko tuo painomerkki tuohon sanaan vai ei? Ei muista.

Viime viikonloppuna sitten muutin Barcelonaan, tänään ensimmäinen tyopäivä (jossa artsujen ja raporttien lukemisen ohella käyn kirjoittamassa tämän).

Asunto on aika "feel the burn", neljäs kerros ilman hissiä. Ihan siedettävä joskin nopeasti tuli olo että tämä on kuitenkin väliaikainen...valmiiksi kalustettu mistä plussaa, mutta kun siellä ei ole kirjahyllyä (ja blogini lukijat arvaavat että puute on lähes samaa tasoa kuin "siellä ei ole keittiotä"). Ja jotenkin hämärä pohjaratkaisu. Ja Ravalin laitamat eivät kuitenkaan ole mitään ihq asuma-aluetta (ja Stellagirlin blogiin kommentoinkin jo että minä en pidä slummiromantikoista, vaikka toisaalta sekä Helsingissä että Karlsruhessa ne alueet missä asuin eivät olleet mitenkään ylempää tai edes keskiluokkaa...).

Väsynyt olen ollut siinä määrin että yojuhlinta on jäänyt väliin, ehkä myohemmin...ja kaikenlaisia erityispiirteitä voisi toki kommentoida ja niitä tulee enemmänkin vastaan, mutta niistä myos ehkä joku päivä.

Ja skandit eivät toimi, eikä jaksa liikaa leikataliimata, niinpä äät ovat paikallaan mutta ööt ei.

Väsynyt. Ja joutuu liittämään skandeja copypastella.