Half Machine Lip Moves

Näytetään bloggaukset tammikuulta 2009.

Niin, täällä oli aika tuulista lauantaina. Hieman arvelutti että lähteeko katto lentämään, ja palanen parvekkeen katetta lähtikin, tänään pitäisi remonttimiehen käydä katsomassa paikkausta...

Samoin harmittaa ettei ole kameraa, olisi tyopaikan lähistollä hieno valikoima näyttävästi kaatuneita puita ja pari tolppaakin, pari murtunutta kivimuuria yms joista olisi kiva napsia kuvia nettiin. Ja lähiseuduilla tuli ruumiitakin.

Tapaninpäivänä oli jo kovasti myrskyistä, uudenvuoden tienoilla satoi lunta, ja nyt tämä. Joko saa mainita I-sanan?


Now go away or I shall taunt you a second time.

Ensinnäkin musiikkimaininta, yhtyeestä jonka olen maininnut ennenkin: Les Georges Leningrad (joka nimestään huolimatta on Montrealista). Nyt sain käsiini vihdoin debyyttilevynsä Deux Hot Dogs Moutarde Chou, ja on se hieno: in-your-face taidepunkkia ja 2000-luvun alun post-punk revivalin yksi niistä hyvistä yhtyeistä.

Ja kun kanadalaisen post-punkin äärellä ollaan niin mainitaan myos toinen viime aikoina kuunneltu: Martha & The Muffinsin This Is the Ice Age. M&M markkinoitui kai aikoinaan Kanadan vastineena Blondielle, mutta ainakin tuo levy on enemmän brittiläisen new waven ja futupopin piirissä...Erityisesti avausraita Swimming on ultraviileän ihq. "We're afraid to call it love, let's call it swimming..."

Ja sitten hyppäys teemaan jota en ole kauheasti käsitellyt kun en kauheasti harrasta: ruokaan. Muutaman kaverin kanssa tuli puheeksi kansalliset "how can you eat that, that sounds disgusting" ruoat jossa tuli mainittua sitten mm. veriletut. Ja nyt sitten alkoi houkuttaa tehdä niitä. Tarveaineiden hankinta ei vain ole maailman helpointa...ruisjauhoja loysin nyt yhdestä terveys/luomukaupasta, tavallisissa kaupoissa niitä ei tietenkään ole, ja puolukoitakaan en ole nähnyt, mutta yhdestä gourmet-kaupasta on ainakin loytynyt karpalohilloa joka kai ajaa suunnilleen saman asian (ja espanjaksi molemmat kääntyvät samalla sanalla, arándano rojo, ja wiki sanoo sitä kasvavan Pyreneillä, en tosin tiedä kumpaa tarkoittaa...). Vertakaan ei ihan helposti loydy, nyt olen kuitenkin saanut vinkin mistä kannattaa käydä kysymässä...kahtotaan nyt mitä tästä tulee :)


Pass the dust, I think I'm Bowie

Sää on taas muuttunut lämpimämmäksi, mikä hyvänä asiana mainittakoon.

Olin viime viikonloppuna käymässä pitkästä aikaa ulkona tanssimassa, tai ainakin yrittämässä. Ongelmahan on se, että täällä nuo diskot yms. tapaavat avata siinä kello yhden aikaan yollä joka on pikkuisen myohäinen ajankohta tyossäkäyvälle ihmiselle...

No nyt tuli kuitenkin käytyä yhdessä paikassa...musiikki oli sellaista listahittikamaa, ei mitenkään mieltäylentävää muttei nyt niin kauheatakaan...sen sijaan paikan ikäjakauma ei ihan sisältänyt allekirjoittanutta, ollen pääsääntoisesti (vähintään) kymmenen vuotta nuorempaa. Ja oli siellä sitten tietty muutama kappale vanhempia setiäkin jotka tietysti saattoivat olla sinne minun tapaani muuten vaan eksyneitä, tai sitten ei...No, joka tapauksessa jos laitettaisiin paikallaolijat pantavuusjärjestykseen niin kärkipäässä olisi ainakin se yksi tytto jolla oli päheä afro. Ja minä en siis ole bi.

Rasittava piirre paikassa oli kuitenkin selvemmin rajatun tanssilattian puute, mikä johtaa siihen että tanssilattian virkaa tekevä alue on täynnä paikoillaan seisoskelevia ihmisiä, mikä ainakin minun tunnelmaani häiritsee pahasti (tuollaisissa tilanteissa alan aina toivoa että DJ alkaisi soittaa hc punkkia että voisi hyvin omatunnoin alkaa bodyslammaamaan ihmisiä...mutta eihän niin koskaan käy).
Niinpä päädyin hyvissä ajoin lähtemään kotiin lukemana Raamattua ja kuuntelemaan Black Randy & The Metro Squadia.


skene

Niin, ei ole taas tullut kirjoitettua paljoa tänne...

Tänään on kuulemma kylmin päivä Kataloniassa muutamaan vuoteen, kaupungilla ollaan siinä nollan tietämillä, ympäroivillä kukkuloilla on lunta ja Pyreneillä kuulemma -14, paikallistasolla poikkeuksellista. Minulla ei tietenkään ole ulkona sen kummempaa ongelmaa, mutta sisätilat ovatkin aika lailla viileämmät, kun kämpässä talon puolesta ei ole lämmitystä ja eristyskin on vähän mitä on...no, sähkopatterit on. Mutta viileää on silti, ja mm. tohvelien hienous paljastuu ihan uudella tavalla (kämpässä on myos kivilattiat).

Yhden tutun kanssa oli juuri juttua elämästä Barcelonassa muutenkin, lukee parastaikaa kirjaa nimeltä I Hate Barcelona...jossa ihan hyviä kommentteja esitetään ja joista monet allekirjoitan.

Suurimpana ongelmana on että kaupunki on yhä vahvemmin ja vahvemmin suunnattu turisteille, resurssit ohjataan turistiasioihin, paikallisille ei sitten jää niin kauheasti tilaa...erityisesti kulttuurielämä on ongelmallinen: isosta kaupungista loytyy kaikki ne mahdollisuudet jotka isoihin kaupunkeihin muodostuvat, mutta se ruohonjuuritaso on kuihtunut heikoksi.
Omasta harrastuspiiristäni olen huomannut kyllä että livemusiikkitarjonta on täällä hyvin heikkoa (se että en ole kirjoittanut pitkään aikaan keikoista joilla olen käynyt johtuu siitä että en ole käynyt keikoilla). Täällä esiintyvät ne isot maailmantähdet jotka kiertävät kaikki muutkin isot kaupungit (ja jotka eivät aina Suomeen jaksa vaivautua), ja kansainvälisesti tunnettuja festivaaleja on, mutta paikallistason pikkuklubeja ei kaupungista loydy. Niinpä Karlsruhessa harrastamani "lähiklubilla soittaa joku bändi josta en ole ikinä kuullutkaan, menenpä katsomaan" harrastelu on jäänyt kokonaan pois.
Sama ongelma on kuulemma myos teatterin kanssa, isoja paikkoja isoille produktioille loytyy mutta pienempi ruohonjuuritaso on heikkoa.

Toki joillain muilla aloilla kaupunki kunnostautuu, mm. leffateattereita loytyy kiitettävästi, ja myos niitä indiempiä leffoja esitetään...mutta silti, joutuu ihmettelemään kun joissain asioissa se Karlsruhe, kymmenysosalla asukkaita, oli paljon monipuolisempi, joistain pikkukaupungeista-joissa-iso-yliopisto puhumattakaan (mm. Heidelberg, Tubingen). Ja joku Berliini on sitten tietysti ihan omalla tasollaan, eikä Helsinkikään huonosti vertailussa pärjäisi.
Ilmeisesti vähän sama ilmio kuin mitä Manhattanilla on kuulemma tapahtunut, kaupunki on siistiytynyt 70-luvulta mutta samalla se ei enää ole kasvualusta, kulttuuri tuodaan sinne muualta.

Ja kuten se tuttu huomautti, niin on vaikea loytää ihmisiä jotka huomaisivat samalla tavalla ne ongelmat, turistit eivät niitä tietenkään huomaa eikä niille viitsi myoskään kauheasti alkaa siitä valittamaan, ja monet paikalliset taas eivät ole kauheasti matkustelleet ja vielä harvemmat asuneet muualla, joten eivät ole nähneet miten asiat voisivat olla...

Nämä huomiot esitetään tietysti sillä disclaimerilla että pidän Barcelonasta. Mutta parantamisen varaa myos olisi.


Ray Davies sanoo sen paremmin

Remember walking with you by my side
You were my Papa and I was your pride
Now I've got children and I'm going grey
No time for talking I got nothing to say

Those Sunday dinners that we had at home
Now I've got a house and I've got friends of my own
We can't do tomorrow what we did yesterday
It's best that we're going our separate ways, OK

How is your rheumatism (nothing to say)
How are your chillblains (nothing to say)
How's Aunty Mabel (nothing to say)
So far Papa, I got nothing to say, OK

Those happy days we spent together
We thought our world would never change
How the days go by
And things will never be the same

You keep pretending that everything's fine
So you make small talk to help pass the time
But all the words that you spit from your face
Add up to nothing you got nothing to say

How are those noisy neighbors next door
I'll have to go soon 'cause I'm getting bored
I gotta be home early to see a good play
So far Papa, I got nothing to say

How is your life insurance (nothing to say)
How is your trade union (nothing to say)
How is your Independence (nothing to say)
So for Papa, I got nothing to say