Teksti: Marianne Falck
Kuva: Jari Laukkanen
Suomenmaa 22.12.06 http://www.suomenmaa.fi/Uutiset.html
Pappi Karl af Hällströmin mielestä joulu sekä sen odotus ja kaupallisuus ovat saaneet liian suuret mittasuhteet.
Kaupallinen joulu on ajanut täysin adventtiajan paaston yli, Porvoon ruotsinkielisen seurakunnan pastori Karl af Hällström toteaa. Tätä kuvastaa esimerkiksi se, että ennen adventtikalenterit ovat nykyään joulukalentereita.
Adventin paastoaikana on tarkoitus miettiä omaa elämäänsä ja valmistautua ottamaan Jeesus vastaan omassa elämässään. Paasto voi af Hällströmin mukaan olla sitä, että eletään hieman yksinkertaisemmin ja eikä mässäillä. Nurinkurista joulunodotuksessa ovatkin glögit ja pikkujoulujuhlat.
Joulun kaupallisuus istuu af Hällströmin mielestä huonosti joulun alkuperäiseen luonteeseen.
– Kristus, universumin luoja ja valtias, tulee ihmiseksi tallissa, seimessä keskellä pientä kyläpahasta maaseudulla eikä palatsissa. Joulu on yksinkertaisuuden ja köyhyyden juhla, joka osoittaa suuren ihmisarvon.
– Annetaan isolla rahalla ostettuja lahjoja toisillemme. Lahjojen antaminen sinänsä on hyvä asia, mutta kaikkia joulun oheistuotteita voi kritisoida.
Monet vanhemmat ostavat hyvän oman tunnon lapsilleen ostamillaan kalliilla joululahjoilla, kun kiireessä ei ole ollut aikaa perheelle. Af Hällström ei halua syyllistää yksittäisiä vanhempia, vaan hänestä työelämässä on kokonaisuudessaan vikaa, kun vanhemmilla ei ole enää aikaa lapsilleen tai parisuhteelle.
Perheiden ongelmat tulevat näkyviin jouluna ja muina loma-aikoina. Eroja laitetaan tuolloin eniten vireille.
Af Hällströmin mielestä jouluun ei pitäisi ladata liian suuria odotuksia. Suuret odotukset aiheuttavat ongelmia sillä ne eivät koskaan täyty.
– Jotta joulu, juhla ja lomat olisivat hyviä, on arjen oltava hyvä. Elämä on tässä ja nyt, arjen keskellä. Juhlat ja lomat eivät ole elämä, vaan elämä on kokonaisuus.
Pastori af Hällström muistuttaa, että pääsiäisen pitäisi olla joulua suurempi juhla kristityille.
Joulu on juhlana alisteinen pääsiäiselle, sillä pääsiäinen antaa joululle ja Jeesuksen syntymälle merkityksen, af Hällström huomauttaa. Pääsiäisenä Jeesus täytti tehtävänsä: kuoli syntiemme puolesta, nousi kuolleista ja kuolemalla kuoleman voitti.
Pääsiäinen on joulua syvällisempi ja vakavampi juhla. Pääsiäistä ei useinkaan haluta viettää sen vakavuuden vuoksi vaan ennemmin suunnataan laskettelurinteeseen, af Hällström toteaa.
– Joulun keskeinen asema yhteiskunnassamme ilman joulun merkityksen halventamista on yhteiskunnan pinnallistumisen oire. Pääsiäisen esille tuomaa syvällistä puolta, kuten pelastusta ja kuolemaa, ei haluta tuoda esille.
– Joulu tuo Jeesuksen syntymän kautta toivon kipinän ja rauhan kun ruhtinas syntyy. Ja pieni lapsi on söpö, mutta ristillä roikkuva verinen ruumis ei ole. Se on huomattavasti vaikeampi markkinoida.
Joulussa on paljon myös hyvää. Joulu on valon ja ilon sekä lasten ja perheen juhla keskellä pimeää talvea. Hiljentymishetkenä joulu on af Hällströmin mukaan hyvä.
Porvoon tuomiokirkon palon myötä jumalanpalvelukset on Porvoossa jouduttu siirtämään viereiseen pikkukirkkoon ja kaupungin muihin kirkkoihin. Tämä af Hällströmin mukaan osoittaa, että joulu ei ole muuttumaton ja immuuni maailman muutoksille.
Perinteisiinkin voi tehdä muutoksia, hän jatkaa. Joulunviettotapaa voisi af Hällströmin mielestä olla toisenlainen. Joulua voitaisiin viettää enemmän uskontokeskeisesti perheen kesken ja kutsua joulupöytään myös joku yksinäinen joulunviettäjä sekä antaa vähemmän lahjoja ja juoda vähemmän alkoholia, af Hällström pohtii.
Vähempikin määrä lahjoja riittää, sillä ajatus on tärkein. Joululahjat ovat Jeesuksen syntymäpäivälahjoja, af Hällström muistuttaa.
Lahjojen ei välttämättä tarvitse olla tavaroita. Esimerkiksi Kirkon ulkomaanavun lahjoilla voi lahjan saajan nimissä lahjoittaa vaikka vuohia tai jopa kokonaisen kyläkoulun kehitysmaiden köyhille.
Erikoisin af Hällströmin kuulema jouluun liittyvä kommentti oli: "On se merkillistä, että nykyään joka paikkaan sotketaan kristinusko, jopa jouluun." Kuitenkin jopa joulupukki on alunperin kristillinen hahmo. Sen taustalla on Pyhä Nikolaus, joka harjoitti aikoinaan hyväntekeväisyyttä antamalla lahjoja köyhille.
Sittemmin joulupukki on saanut vaikutteita eri puolilta, niin pohjoismaisesta kansanuskosta kuin markkinamiehiltä. Coca-Cola antoi 1930-luvulla joulupukille punaisen nutun, jolloin pukki valjastettiin mainonnan välineeksi.
Joulupukkiperinne on af Hällströmistä kiva sinänsä. Kristillisen rakkauden lähde on Jeesus ja joulupukki vain sen väline. Ongelmallinen pukista tulee silloin, kun lapsen joulupukkiusko nivotaan Jeesukseen.
– Kun joulupukkikupla rikkoutuu, on riski, että myös usko Jeesukseen saa tällin.
Lapselle tulisikin pitkin vuotta kertoa Jeesuksesta, lukea lasten raamattua ja iltarukous, af Hällström opastaa.
– Silloin Jeesus ja joulupukki eivät nivoudu yhteen. Joulupukki on jotain hauskaa extraa, joka tulee jouluna, mutta Jeesus on arkipäivässä läsnä.
Sen sijaan uskonnon ei pitäisi olla jotain extraa, joka otetaan esiin muutamina pyhinä ja juhlina, vaan osa arkipäivää, af Hällström korostaa.
