Der junge Herr Kliffa

tulin eilen hesasta takas kotii, oli viihdyttävä ja samal työntäyteinen ja kliffa, jopa aikaansaapa reissu. kaveri sano et about 10 000 kuvaa hallussa ja pian aletaan tai siis kamu alkaa tekee animaatioi. tulee ihanaa. matkal huomasin et oon allerginen ihmisil. junas kaks mimmii oli kovin asiassa kiinni ja keskusteli kovin pätevästi ja ties kaiken kaikesta (tietty), olivat pöllämystyneitä et on olemas ihmisii ku ei tiedä mitä eroo on erilaisil ilmanvaohtoputkilla ja sen jälkee toine alotti monologinsa, lähinnä aiheena oli ilmasto ja sen lämpeneminen ja hänen laajat tiedot ja tutkimustyönsä aiheesta. ja seuraavana mul ihmetys et miks pitää olla kännykäs ne näppäinäänet semminkin kun naputellaan viestii ahkeraa. okei, oli hiukan väsy, ratikka jumitti tunnin matkalla munkasta keskustaan ja oli vaan kylmä ku fan. mut oli hieno todistaa miten ratikkakuski romahti. mul ei siis ollu poppia mukana ni en päässy pakoon junas melusaastetta.

mua ärsyttää monet termit ja sanat ja käsitteet ihan sikana. oon aikasemmi jo jaapannu et rapsakkaa ja baltiarallaa ja kävelen pois, tai mummonmarkka mut what da fuck is laatuaika all abput? mua risoo hirveesti et ajast tehdää ja elämäst sellanen missio et laatuaikaa täytyy eriksee suunnitella ja järjestää, must siin on jotai.. ihan sietämätöntä. ku sil koitetaa must omaa itteään ja elämäänsä korostaa ja kiillottaa, et ollaan niin spesuu ja urbaanii, et laatuu täytyy elämään järkkää oikeen erikseen ja jälkikäteen muistaa et viime torstaina oli laatuaikaa oikeen urakalla. tai pahin et laitetaan fäsärii, ilman ironiaa, et ollaan viettääs laatuaikaa. se on typerin termi mit on aikoihin iskostunu kielee ja sitä kautta mun päähän.

tein hirveest hommii pari viimest viikkoo varsinki ja ajattelin et kliffaa, kuvat otettu vaatteet valmiina et kyl kyl se siit hoituu ja et tänää otan iisisti ja pakkaan kaikki kaavat ja kankaat johonki ja näin tein mut samaa aikaa mul on oikeen pöhinä pääl et olis kiva alkaa tekee jotai uutta ja kliffaa, sillee tehdä. tekeminen on kivaa, varsinki ku oikee keskittyy. mut sellanen bonari oli kans et ku en o aikoihin tehny oikeen mitää ja nyt ku tein ja huomaisn et sisso, mähän sain ihan kliffasti itel sopivaa ja tyylikäst vaatetta kesään ja kevääseen, ja meinaan jatkaa tätä ylellist tapaa. ja teen poikkiksel jotain kliffaa kans jos vaik tykkäis ja olis ilonen. mulla on kans joitain kankaita ku oon miettin y et täytyis saada tehtyy, ihan vaan siks et sais pois kuleksimasta ja toisaalta ku ne ei o nättei, tai sillee mun makuu (eli ei o mustii) ja kans sen verra vanhoi et vois olla aika siivota laatikoi ja hyllyi ja laittaa elämässä eteenpäin.

mut tänää voisin ottaa ihan hiukan iisimmin, kuten usein käy ollu stressii ja nyt hommat hoidettu ja hiukan sellanen flunssanen olo. et lepoo vaan ja yle areena ja nelosen ruutu.fi ja viva las vegas, tein eilen hiukan luvattomuuksii ja näin september issuen. oikeen hyvälaatusena. se oli hiukan erilainen ku odotin, vaikken ees oikee odottanu ees mitää. tahalliset ja tahattomat yhtäläisyydet paholainen pukeutuu pradaan kans oli lopulta hyvin sivujuonne ja ei ees jaksanu mut muutoin.. ihan kiva, etten sanois, ihan jees. jotain hiukan jäi puuttumaan mut grace coddington on ihana ja kovasti tykästyin siihen hahmoon. mut siis kaiken kaikkiaan, oli ja on ihan kiva ja tosi jees ja hurjan okei dokkari, ei nyt mikään ihan mieltsi höjdare mut sellanen et tuun kattoon kyl uudellee ja uudellee. ja uudellee.

mun on pakko vierottaa itteni hesarin keskusteluist. vittu miten dorkaa possee siel pyöri ja mä luen ku piru raamattuu aamuin illoin. aina tulee paha mieli. paha mieli.

emmä jaksa kyl aina ranneliikkeenkää keskustelui lukee. tääl ei o samal taval kusipäsit kommentointii homoist jostai syyst paitti sillon kun ne dorkat uskovaiset tulee haastaa riitaa ja vittuilemaa & pätemää mut tääl on omat vaivasenluunsa ku alkaa jäytämää koko jalkapöytää, akillesjännettä ja lopulta siirtyy kolotuksena aina lonkkaan saakka ja siin vaihees on jo hankalaa kirmata karikon ympäri ku vituttaa ja vihloo.

okei, kahvi alkanu oksettaa mua aamusin ja sillee korventaan, eli oon ajatellu et täytynee vaihtaa teehen aamust. tupakka saa kuplaa aikaan keuhkois, pitäs koittaa vähentää. viinaa ei tee meili ja darrasen olonen aamu ja päivä aiheuttaa suurta morkkist ja vitutust lähinnä siks et on niin heikko ihminen ettei pysty pitämään päätä kylmänä eikä saa mitään tehtyy. eilen oli kyl ihana ilta, otettii kalsarikännii poikiksen kaa ja bamlattii hugee steissil ennen ku mentii iso robal sporaan bylsii mut tänää en o saanu mitään tehtyy. ei sil et olis ihan järjetön stressi ja pakokauhu mut silti, vituttaa aikaansaamattomuus sillon ku se on itestä kiinni. mulla ei o koskaan sellasii krapuloita et.. tai siis mulla ei o krapulaa, viime aikoina alkanu tuleen heikkoo oloo ja sellast väsymyst. mut en silti oikee osaa sanoo et mul olis oikeet krapulaa koska mun paril kaveril on KRAPULOITA ja mun olo on sangen kaukana niist tunnelmist. lucky me.

miten facebookist on tullu niin ihmeellinen huttu, sillee mulle? miks siel jotenki pätee eri säännöt kaveruutee ja ystäviin ku muual maailmas? miks mua pyytää kaveriks sellaset karaktäärit kenet oon oikeesti tuntenu (tai "tuntenu") ohikiitävän hetken yläasteel? ja tosiaan siis en ees tuntenu, rinnakkaisluokkalaisten semikaveri. mitä mä vastaan ku yks täys kusipää ketä en voi sietää pyytää kaveriks fäsäris? ku en haluis olla sen kaa kaveri, ees tuntee sitä, ja sit se pyytää mua kaveriks siel. life is a mystery, everyone must stand alone. mä itse asiassa tykkään facebookist hirmu paljon. twitter m ul meni ohi, kirjauduin ja must siin ei ollu oikee mitää ideaa.. tai sii sideaa mut jotenki en jaksanu handlaa sitä. siis joo, tyllään fäsärist mut mul alkanu nousee suurii issuei et millast politiikkaa pitäs noudattaa sen suhtee. tai sen kavereiden suhteen. et onk se kuin sidoksis todellisee maailmaa ja todellisuutee? et annank mä kusipäil siunauksen ja hyväksynnän jos oon niitten kaveri fäsäris tai olenko koppava kusipää ite jos sanon "ei" ystäväpyynnöl? maailmas on niin monta suurta kysymystä ilman selkeetä vastausta.. oh no ja kello on vast tiistain kohdal. perjantaihi mennes oon flipannu jo monta kerta tän asian kans.

huomenna meil on kamujen kaa lilla julit, sillee et glögii ja hengailuu, hiukan lahjoi. ylihuomenna perheen kans, sillee glögii ja ruokaa, hiukan lahjoi. perjantaina meil oli oma perhejoulu, sillee et shampanjaa eikä lahjoi. mul alkaa olee joulu sillee et ei jaksais enää. eile kierrettii kamujen kaa kaupois, pitäs joku lahjanmurikka ostaa. tai siis on löytyny jo hyvä lahja molemmil, mut massit on aika finaalis ja se tekee sen etten tiiä mitä tehdä. ja sit pitäs olla matkal kahto tukholma pia ja sit viel hesaa uudeks vuodeks. mt siit saa sit palkkaa mikä on ihan jees.

mul on ollu oikes alaleuas viisaudenhammas jo pitkään tosi pahana. sillee murentunu vaan isoks kraateriks mis reunois hiukan jälel kovaa hammasmaist matskuu et tunnistaa et siin on joskus ollu hammas. se ei o missää välis särkeny, mut viime perjantaina se alotti sellasen helvetillisen kivun. ja jatku pitkään, aina sunnuntaihin saakka. sillo sain tarpeekseni ja soitin päivystyksee mihin pääsinki kivasti ihan muutamas tunnis. ne otti röntgenin ja katteli, iski (mun pyynnöst) kolme puudutuspiikkii ja hetken pääst lekuri sano vaa hoitsul et täytyy halkasta hammas ja ottaa paloina. siin ei menny kauaa, en tuntenu mitää ja nyt vaan verihyhmänen reikä entisen viisarin paikal. je suis happy. joo oon varautunu kipuihi ja edelleen imusolmukkeet turvoksis ja arkoina ja sillee syön enimmäksee pehmeet ruokaa. tai nio, eile söin kaikkee normaalii sit jo illal, niinku makaronilaatikko ku olin theny mikä oli btw ihan sairaan hyvää, sellai kinda kasvisversio et oli siin munamaitoo ja juustoo. mut siis se ei o se ongelma vaan se, et mulle ei jääny mitää valittamista eilisest hoidost ja systeemist. mulla on viel ylhääl molemmat viisarit talles, mut niis ei toistaseks mitää häikkää. mul on kurkku semmonen et alkaa pykii hirveesti vastaa jos menee liian syväl jotai vieria esinei niinki lusikka tai hammasharja. täytyy oikee keskittyy siihen hrjaamisee ettei spyttaa aina vessan peilii. ja mul kuulemma kehittyny pieni reikä siihen viereisee hampaasee just sillee hankalasti ollu niinku siel hampaiden välissä, et saanu rauhas muhii. oon soittanu hammaslääkäriin kesäkuun alus ja he lupas toivorikkaina et puolen vuoden päästä (näitä päiviä) pääsen varaamaan aikaa, mis menee sit sellanen 4-5 kuukauta. siis puolen vuoden jono ajanvarauksee. mä en ihan oo kartalaa et onk tää hyvä meisinki tai ei, kuitenki on meisinkii.

illal on kokous mis käyn läpi ehdotuksii ja tulevaa, suurii linjoi ja häppeningei. aikatauluu ja ideoi, suunnitelmii ja nälemyksii. hiukan lämpöö ja kaikke emut sellasyt se on.

mä nukun aika levottomasti aika ajoin. nykyää ei o enää ongelma nukahtaa niinku ennen, oikeestaan päinvastoin. nykyää on enemmä ongelma evottomat yöt ja sekavat unet. viime yönä olin kaverin mökillä, aika iso kartano siin unes, mist mun piti päästä pakoo ja koska oli yö ja kartanos oli pahuus mun piti uida piois. uin selkää koska mun iltapuku liuku paremmin vedessä sillai ja sain jaloilla hirveen vauhdin potkittuu. huomasin et rantasauna oli tulessa ja palasin rantaa ja siin vaiheessa kaikki mun kaverit ja ystävät oli kans rannalla. kotiin soittaa palokun taa mut keskukse sanottii et sitä kautta tulee liian kalliiks, et kannattaa ennemmi soittaa johonki muualle mist paloautot tulee lohjantietä pitkin. seuraavaks olin menossa mun lukion matikanopen kanssa lounaalle syömää salaattis yhteen turun kebabeista. heräsin muutamaa otteesee tarkistamaan et koira hengittää ja jatkoin unia. jossain välis yötä katoin netist tyttökultii sillee unen ja valveen rajamailla. aamul mua oksetti aamukahvi ja yskitti aamutupakka.

teen tänään kalakeittoo ruuaks. en ees tiiä kuuluuku seiti turskan kans samaan sukuun tai onk sen kalastus kuin eettistä. tuskin kovin. kuitenki paljon puhutaan ryöstökalastuksesta ja tonnikalaa ei sais syödä. pitäs alkaa enemmä kiinnittämää huomioo lihansa eettisyyteen, vaik eettisint olis tietty olla vegaani. tai vege. jotain metelii ollu suomalaisten sikatilojen oloista taas. mä eno koskaa oikee jaksanu luottaa suomalaisen lihatuotannon parempaa meisinkii. mut kuitenki luotan enemmä jos paketin pääl lukee luomu. mul kuitenki usko et luomu- ym merkkien käyttöö tarkkaillaan mut samaa aikaa mul on epäusko kaikkeen. what is a boy to do?

mulon helpottunu olo. just enne itsenäisyyspäivää sain selvitettyy yhtä menneisyyden mokaa ja asia pyyhkästiin pois päiväjärjestyksest, molemmin puolin. katottii tietty linnan juhlat ja oj då miten mun lempityttö sirkkaliisa anttila taas loisti. you can take a girl from sikafarmi but you can't take the sikafarmi out of a girl. muutoin mua sapettaa hirveesti oikeetsi lopultansakin et on nin kova dissaus pääl lehdis ja muutenki. jossai iltikses tai ilta-lehdes se tyyliguru valitti niin ihmeasioist ja jos ihminen puhuu "kaula-aukosta" mun luottamus on heti miinuksel. anyway, ku tehää listaa et linnan pahimmat flopit ni must mennää jotenki heikoil jäil. kuitenki voisin kuvitella et kaik laittaa ittes omast mielestää kovinki näteiks ja menee juhlaval miele ja sit tulee listaa et olipa kauhee ja juhlien rumin. not nice. ja se mimmi disautti sitä kiltti-miestäki (howard jacobs, kuj oikee googlasin) ja sekotti muutamia niin perustavaa laatua olevii luetun/nähdynymmärtämisvirheit et oli vaikee olla ärsyyntymättä. myönnän et martensit oli varmaan etikettivirhe mut siinäpä se oliki mikä osu oikeesee.

oltii syömäs tänää ekaa kertaa varmaa yli 15 vuotaa dennikses. ja ihan jeessi pizza, rucolaa ja herkkusienii ja tomaattii, mut ei kande varmaa seuraavaan 15 vuoteen taas mennä. oli jotenki sillee.. raskaan olonen show. et jos kysytää et pelse käsi sydämel dennis tai trattoria romana ni romana anytime. ja ostin ens vuoden kalenterinku löyty simpsakka ja kliffa musta akateemisest ihan vaan 5,90€ ja i'm rather happy about it. ei sillä et olis mitää hirveest kirjotettavaa tai muistettavaa mut onha se hienoo et on kalenteri.
-----------
sen verta pakko palaa viel eiheese et video ku olis mahtava nähdä ja kuulla vuoden 1991 linnan juhlat ku muotii oli kommentoiams opetusneuvos sanelma vuorre. siin leidis oli kusta ja ytyä.

mulla oli aikoinaa sellanen möykky poskes. vitun möykyks me sitä kutsuttii kamujen kaa. se oli siis tukkeutunu talirauhanen. se kertaallee leikattii, yleislääkäri terveysasemal otti haltuun tilanteen, rusikoi ja käytti kieltä mitä ei potilaan tarvis kuulla ja lopputulos oli et se tuli takas, suurempana ja kovempana ku koskaan. menin uudellee lääkärii, täl kertaa muuanne, ihan yksityisel. siel mut passitettii platiikkakirurgil (kyllä, pelsen kasvoja on plastiikkakirurgi leikellyt, se selittää hehkuvan ihon, korkeat poskipäät ja jatkuvasti yllättyneen ilmeen) ja se sai sen leikattuu nätisti kokonaan pois. asuin sillo hesas viel ja lähdin siit suoraa hesan junaan. sain sen möykyn mukaan ku pyysin ja säilytin sitä kauan mun työpöydäl siin pirtu(?)liuokses kunnes kaverit sano et se on oksettavaa ja laskin sen vessanpyttyyn. olisin halunnu pitää sil merelliset hautajaiset meren rannal siin ikuisen tulen kupeel mut kukaa ei olis tullu messii. kaikkii työkiirei ja kaikkee.

anyway, nyt mul oli ilmestyny samanlainen mothafukka selkään. tai ei ihan samanlainen, tää pääs tulehtumaan. menin aamul terkkaril ja hän sano vaan et juu selvä tapaus, kutsuu lääkärin ja avataan ja tyhjennetään, desinfioidaan mut ei voileikkaa viel ku tulehdus, et menee hetken aikaa. mulle ei ihan auennu miks lekuri piti pytää paikal. tai tietty, lekureitten arvovaltaahan siin pönkitetään ku pitää odottaa hjerraa paikal tekemää mitätön operaatio, minkä se hoitsu olis saanu oikeesti hoidettuu kauan ennenku lekuri ees tuli paikal. saak lekurit jotain toimenpidelisää palkassaan viel? sekin vois selittää asiaa.. yhtä kaikki, mul nyt hiukan kipee pläönti seläs, en saa saunoo tänää (miks muutenkaa saunoisin..?) ja tammikuun lopus meen leikkauttaan sen koko höskän pois. siel joku kalvo ku pitää kaapii haavan pohjalt ettei uusi. siks se eka terkkarilekuri vissii ryssiski sen operaation..

täl kertaa en saanu möykkyy mykaa koska ei tullu möykkyy, tuli vaan "rakeist talii". schade. katotaa sit tammikuus tuleek kaveri matkas kotii tai ei.
----------------
(edit.) ja nyt suihkunraikkaana ku otin siteen pois ja putsasin ja laitoin uuden voin vaan kysyä viattomalla enkelin äänelläni et mitä vittua mun selälle on tehty? se on NIIN pahan näkönen.. onneks ei ollu tollast jälkee sillon poskes, et ehkä se plastiikkakirurgi oli ihan oikee ratkasu siihen ongelmaan. omg, oikeesti. mitä mun selkäni takan on tänään touhuttu ja millä aseilla?

ollaan muuttaas yhten poikkiksen kaa. tasan huomenna. mua hiuka jännittää mut samaa aikaa ei yhtää. en tiä kumpi on parempi ja miks. oon ollu sen verran kauan iteksee etten ihan tiiä tuleek issuee.

kattellaa.

monil muil tää on suurempi askel ku mul. kait. onhan tää mulleki en kiellä mut jotenki muut vauhkoo ympäril enemmän. sama ku muutama vuos sit ku tuli 30 täytee.

kävin puhuus mun entises koulus, siel joku juhlavuos ja haluuvat entisii oppilai puhuun asioista ja elämästään. mä menin. sain glögii ja piparii (noh noh..) ja ihmeellisii fläsärei viidentoista vuoden takaa. joitain opei jääny eläkkeel ja joitain siel on samoi naamoi. must kaikki oli sillon jo 50 ja haudan välissä ja nyt ne onki edelleen alle viiskymppisii. laittaa lapsosen miettiin et minkä ikäsi ne on ollu sillon, elle kolmenkympin jotkut ja niin kovin vanhoja mukamas. hassuu. kaikki oli hirmu ystävällisii ja kivoi ja ihan aidosti kuulostivat kiinnostuneilta mun elämästäni. enkä es valehdellu missään kohtaa. tajusin iteki et onha mul ollu ihan kiva ja vaiheikas elämä lopultansakin. elämä antaa ja elämä ottaa, elämä kantaa ja carpe diem. eilinen mutto otti voimil hiukan ja sellane olo ku olis hiukan darrassa. vaikkeb ees juonu ku pari sirpaa iltasel. tänää vaan paikoojen laitoo ja huome aamiust jatku muutto, loput kamat ja loppusiivous. hiuka mul on haike olo ja sellanen et olihan se ihana koti se edellinenkin. samaa aikaa haluisin ostaa kämpän ja sit taas muuttaa helsinkii, olla ihan yrittäjä ja saada vakkariduunin jostai. olla nätti ja fräsh mut sitähä mä oon anyway ni sitä ei kande ottaa things to do listal. nyt alan pesee gallerian lattiaa. tää on niinku hirveen ylellist tää taidemaailma.