ALKOHOLI
Huh huh.
Jos yrittäisi hetkellisesti pitää juomapäiväkirjaa vaikka tarinoiksikin muuttuneena parin päivän viiveellä. Vaikka nolottaa. Vaikka 2: "morkkiksiin" en tosin taivu.
Viime perjantai: punaviiniä pari eli muutama lasillista heti iltapäivän lopuksi, kun oli työpaikalla syksyn avaustilaisuuden jatkot. Koska itse tulin siunaus- ja muistotilaisuudesta, tuntui pari lasillista viiniä samantien ihan kohtuulliselta. Sieltä samaksi alkuillaksi yhden tutun pienimuotoiseen konserttiin, ja ohessa pari olutta. Sieltä taas iltaa vasten käymään yhden ystävän kanssa kotona, jonne lähimmäisenikin suoraan töistä tuli. Ohessa lasi eli pari punaviiniä. Ja sitten käymään baarissa. Join tuopin olutta. Sieltä menin ystäväni kanssa "etkoille" - heh, tässä vaiheessa! - ennen ystäväni ystävieni baari-iltaa, joka tosiaan oli vasta alkamassa... Punkkua tarjoiltiin. Sen heidän baari-iltansa sitten kyllä jätin väliin, ja olin keskiyöllä kotona valmiina menemään nukkumaan. En, tosin, syystä että olisin kokenut itseni jotenkin kovin humalaiseksi, vaan koska olin allapäin itsekseni (lähimmäisenihän jatkoi siinä baarissa no. 1 vielä jatkettuani, err, "etkoille"). Saattoi olla että kotona Eva Dahlgrenin live 1999 tai The Smithsien Strangeways here we come unilauluina saivat seurakseen vielä yhden lasillisen punaviiniä ikäänkuin "yömyssyksi", mutta en ole aivan varma.
Lauantai: Ystävän väitöstilaisuus. Illalla karonkka. Asetellessani juhlatamineita päälle nautiskelin pari lasillista retsinaa. Sen perään Oli sitten pienellä porukalla lyhyet "karonkan etkot" valkoviinitarjoilulla. Karonkassahan tervetuliaiskuohuviiniä seurasikin punaviiniä ruoan kanssa, sitten lisää punaviiniä. Ja jälkiruoan ohessa konjakkia tietty. Karonkkaa seurasivat jatkot, josta viini ei loppunut kesken. Kaiken kaikkiaan, olen kömpinyt nukkumaan aamuneljältä, ja hieman huolestuttavanakin voi pitää sitä, etten nukkumaanmenosta kyllä mitään muista.
Sunnuntaina olin väsynyt ja voipunut. Päätä ehkä vähän särki, mutta varsinaista pahaa oloa ei ollut. Oleiltiin päivä iltaan saakka, jolloin ikäänkuin puolivahingossa eksyin vielä baariin. Ikäänkuin hetkeksi vaan. Baarissa pistäytyminen venyi kyllä ainakin viideksi tuopiksi hyvässä seurassa, enne kuin keskiyön jälkeen poistuin ulos syynä maanantainen työpäivä. Tosin, poikkesin ystävän luona vielä kotimatkalla vaihtamassa ajatuksia - ja joimme vielä pullolliset kaljaa.
Maanantaina oli työpäivä - pitkän aamun vuoksi päivä venyi samalla illan puolelle. Kotona itsekseni sitten levoton olo, jonka suorastaan tunnistin "juopon levottomuudeksi". Siinä tunnistaessani olin ainakin tuon yhden päivän ja illan kokonaan ilman alkoholia. Ja nukuin huonosti.
En itseäni tuomitse. Toteanpahan vaan. Mielenkiintoista ja monipuolista näyttää elämä olevan, mutta alkoholin kera tuo näyttää tapahtuvan. Tosin, ei eilen. Eikä tänään.
Samalla taitaa olla selvää, että kyseessä tosiaan on yksi elämäni tärkeistä asioista. Olkoon.
