Vaikkakin hidastuneella päivitystahdilla, olen jaksellut täällä aika monen tallennuksen ajan.
Edellisen bloggauksen kommenttien perusteella voisi olla sitäkin mieltä, että onnellisuus ei ole "ongelma",
vaan sen mittausperusteet...
Eihän sentään asioiden miettiminen yms tms voi sellaisenaan kertoa masennuksesta,
eli että jos elo ei olekaan:
- yhtä uraputkea
- tai Big Brother -Partya
niin diagnoosia vaan.
(Josta muistaakseni muistan Stellan bloganneenkin aikanaan, to keep my notes most sincere.)
EDIT: Eli: masennus on sairaus, ja saatan tietää siitä omakohtaisestikin jotakin,
ja lisäksi saatan olla seurannut sitä läheltä, mutta jos viidennes tai neljännes Suomen kansasta,
ja ilmeisimmin enemmistö ystävistäni, on masennukseen _sairastuneita_ niin mitta-asteikossa,
sen logiikassa ja vertailuskaalassa on pakko olla jotain vikaa.
- - -
Tänään oli Turun päivä. Ihmettelinkin, miksi liputettiin eikä vastausta löytynyt Hesarista...
Illalla se tarkoitti sitä että saimme ilotulituksen (kuten mopsikin täällä jo kertoi).
Olimme Pölhön kanssa Aurajoen rannassa monetta kertaa, ja tällä kertaa ihan kahdestaan.
- - -
Ja kuluneena päivänä yksi loppukesästä elossa säilynyt orvokkini avasi vielä yhden nuppunsa.
Enää nuppuja ei näy, mutta onkin jo syyskuun 20. päivä. Pitäisi olla syksy.
Ja onkin, mutta toistaiseksi vain syksyn hyvät puolet. En valita.
-R
- - -
8 kommenttia
Rokkihomo
21.9.2009 01:31
Kommenteissakin tasaluku, mutta tuhat enemmän. Eli tämä on tämän blogin 1401. kommentti. Ei muuta, nyt.
Nermal
21.9.2009 09:08
Ei muuta kuin seuraavaa neljääsataa kohti :)
mopsi22
21.9.2009 11:03
sulla on enemmän ku mulla, kaikki tykkää vaa susta :(
iha tyhmää...
meen leikkii naapuritalon hiekkalaatikolle
LNwCoB
21.9.2009 11:21
En ole ihan Kallen kannalla, onnellisuus on jees, mutta hän kuitenkin suo lohtua jos ei ole koko ajan naama messingillä...
http://atenakustannus.fi/kallehaatanen/wordpress/kirjoitukset/onnellisuus-ja-kauna
Rokkihomo
21.9.2009 12:41
Ei kaikki tykkää minusta, älä mopsi huoli.
LN..., luken tuon, ja sitten ehkä jatkan vielä ajatuksen mietteliäisyys, alakuloisuus ja sairausluokitus kanssa.
Olen, jotenkin, herännyt.
Olli Stålström
21.9.2009 13:14
Tässä minun omakohtainen lähestymistapani asiaan. Homouden sairausleimasta tulee helposti masennus.
Ensin nousin taistelemaan ja poistin homouden sairausleiman.
Nyt kannustan kaikkia masennusdiagnoosin saaneita toimintaan masennusta vastaan:
http://www.finnqueer.net/juttu.cgi?s=298_34_1
martin
21.9.2009 13:39
Onnellisia hetkiä!
stellagrrrl
21.9.2009 14:21
tunnen surua, ota nappi. minua stressaa, ota nappi. nyt ei huvita mikään, ota nappi. eilen ketutti, tänään on hyvä meno, ota nappi.
täytyypähän tähän jatkaa diagnosoinnista. taannoisella nykinlomallani kohtasin ystävän poikaystävän ensimmäistä kertaa. hän totesi minulle, että "älä sitten pelästy, se on semisti aspergeri..."; vastasin "ai, se on siis välillä töykeä?", johon ystävä reagoi hermostuneella naurulla.
tavattuani pojan totesin tämän olevan ujo, huonosti kontaktia ottava ja omissa maailmoissaan. amerikkalaiseksi siis töykeä. sisareni totesi, että "ihan tavallinen suomalainen ja tyypillinen tutkijahan tuo..."
kulttuurisidonnainen asperger. siltappa.