300. bloggaus

Aika paljon.

Jokohan näitä voisi yhdistellä, rakennella vähän siltoja,
ja pistää blogiromaanin käsikirjoitus toisten pöytiä häiritsemään -?

Vastaan itse: Tottakai voisi.
Kokonaissivumäärässä riittäisi aivan tarpeeksi karsittavaa vaikka
vähemmänkin työllistetylle kustannustoimittajalle.

Sisältö?
- Rokkihomo juhlii, Rokkihomo laulaa, Rokkihomo nauraa,
itkee, suuttuu, rakastaa ja jauhaa.

- - -

(Ja pohtii. Tässä kohtaa pohtimistauko)

- - -

Varsinkin viime aikoina elämässä on ollut joukko
isompiakin asioita,
joista en ole osannut tai voinut kirjoittaa tänne
- ja joistakin asioista olen ollut sitä mieltä että ne eivät
epärokkihomomaisina
ole kuuluneetkaan tänne.

Täytyy miettiä vielä, joukko niitä olisi ehkä paikallaan jakaa,
kunhan keksin joukon niitä muka-oivaltavia sarkastisia ja / tai ironisia mausteita oheen.

Tai muokkaan niitä henkilökohtais-poliittisiksi kannanotoiksi.

Tai no, moisia ei varsinaisesti tarvitse keksiä.

Hyvä osa elämääni on erilasten henkilökohtais-poliittisten kannanottojen kimppu.
Antaa vaan niistä kertovien lauseiden tulla sen sijaan että etukäteen
estelee ja toimittelee niitä ja karsii ja arvottaa niiden aiheita.

(...Ja ainahan voin pöräyttää jonkun käsittämättömän vuodatuksen
tai rallatuksen
tänne baarista tai juhlista palanneena ja päissäni, kuten, toistuvasti,
kuluneena kesänä...)

Pikais(ehkoih)in seuraaviin lukemisiin siis, Yours truly, -R

- - -