[Tässä blogisarjassa kerron Setan varhaishistoriasta siltä osin kuin olen itse henkiiökohtaisesti ollut mukana tapahtumissa. Tämä liittyy vuoden 2010 alussa julkaistavaan Setan varhaishistoriaan, jota viimeistelee Anssi Pirttijärvi].
Toisin kuin Yhdysvalloissa ja Englannissa, joissa poliisi alkuvaiheessa hakkasi homoja, suomalainen poliisi käyttäytyi julkisissa tiloissa pääsääntöisesti pidättyvän asiallisesti. Tässä kuvassa poliisi ryhmittyy johtamaan Setan ensimmäistä mielenosoituskulkuetta kesällä 1981.
Yön pimeydessä poliisi kuitenkin harjoitti häirintää ja nimittelyä homojen tapaamispaikoilla, Paavo Nurmen patsaan luona olleen pömpelin luona ja Laakson kentällä. Rakkauden monet kasvot (1984) -kirjaa varten tekemässäni tutkimuksessa on viidenkymmenen henkilön lausunnot siitä miten poliisin edustajat nimittelivät halveksivasti miehiä, jotka kruisailivat Stadionin puistikossa öisin. Itsekin jouduin tällaisen ratsian kohteeksi ja minua kuulustelevat poliisit yrittivät tunkeutua jopa kotiini, johon en kuitenkaan suostunut, koska asuin silloin vielä vanhempieni luona.
Kysyessäni syytä häirintään, poliisi ilmoitti epäilevänsä että Paavo Nurmen patsaan luona liikkuvat miehet olisivat syyllistyneet Urheilukadulla olleen televisioliikkeen murtoon ja varastetun tavaran kätkentään. Ihmettelen suuresti poliisin logiikkaa jos he kuvittelevat jonkun ryöstävän televisioliikkeen ja piilottavan saaliin kusiputkaan.
Muutaman kerran myöhemminkin poliisiauto ajoi Paavo Nurmen patsaan juurelle tarkistamaan henkilöpaperini. Poliisi ilmoitti henkilötietoni radiopuhelimella johonkin, jonka jälkeen minua kehotettiin poistumaan paikalta.
Silloinen professorini yritti ministeriöstä saamansa toimeksiannon perusteella kieltää minua julkistamasta Rakkauden monet kasvot (1984) -kirjassa tiedot siitä, että poliisi harjoittaa piiloista syrjintää ja nimittelyä. Kieltäydyin kuitenkin sensuroimasta tutkimustuloksia. Päinvastoin, lisäsin kirjaani tietoja muissa maissa tapahtuvasta viranomaisten harjoittamasta väkivallasta ja sensuurista.
Olen kiitollinen Tom Robinson Bandille siitä, että se toi suuren yleisön näkyviin tiedon poliisin harjoittamasta väkivallasta. Kun poliisin harjoittama väkivalta homoja kohtaan oli kerran saatu julkisuuteen, sen perusteella pystyttiin ryhtymään ehkäiseviin toimenpiteisiin.
Yksi vapautustaistelijan urani kohokohtia oli Stonewall-mellakan 25-vuotisjuhla New Yorkin Central Parkissa 1994. Siellä meidän mielenosoittajien keskuudessa parveili sinipukuisia, hyväntuulisia New Yorkin poliisivoimien (NYPD) homo-osaston edustajia.
Se oli yksi niistä hetkistä, jolloin huomaa aikojen suuresti muuttuneen.
--
Kuva: Olli Stålström
