Miten Jalovaaran homodemonien ajo paljastui Kallion seurakunnassa?

Seuraavassa raporttini roolistani Pirkko Jalovaaran demonijahdin paljastamisessa.

Olen Setan periaateohjelmatyöryhmän 1974-76 vetäjä, Kallion seurakuntaneuvoston jäsen 2010-2014 sekä Mielenterveysyhdistys Helmin puheenjohtaja vuosina 2011-2013 sekä siinä ominaisuudessa myös Mielenterveyspoolin jäsen (yhdessä mm. Suomen Mielenterveysseuran, Suomen psykiatriyhdistyksen, Suomen psykologiliiton sekä useiden mielenterveysyhdistysten kanssa).

Olen se henkilö, joka nosti maallikkosaarnaaja Pirkko Jalovaaran toiminnan julkisen kritiikin kohteeksi heti saatuani tietää siitä. Jalovaara ei ole erityisemmin kalliolainen demonienjahtaaja, vaan hän on useiden vuosien aikana kiertänyt useissa kymmenissä seurakunnissa pitämässä Sanan ja rukouksen iltoja, joissa on viime vuosina ryhdytty harjoittamaan skitsofreniaa, masennusta ja homoutta aiheuttavien demonien ulosajamista ja tehokasta rahankeräystä.

Aikaisemmin kukaan ei ollut uskaltanut, kehdannut tai viitsinyt puuttua Jalovaaran demonienjahtaamiseen, vaikka se oli ollut tuhansien tiedossa. Heti kun itse sain kuulla toiminnasta, menin parin Kallion seurakuntaneuvoston jäsenen kanssa tutustumaan siihen, mitä Jalovaaran illoissa tapahtuu.

Minun ei suinkaan tarvinnut toimia yksin, vaan sain välittömästi nuoria ihmisiä Kallion seurakuntaneuvostosta mukaani tutustumaan tilanteeseen paikan päällä ja me kaikki totesimme yhdessä, että tämä on epäkohta, johon pitää puuttua heti.

Otin asian esille myös Mielenterveyspoolissa, joka välittömästi totesi demonien ulosajamisen mielenterveyshoitona olevan epätieteellistä ja vaarallista.

Kirjoitin asiasta lausunnon Kallion seurakuntaneuvostolle ja Kallion uudelle kirkkoherralle Teemu Laajasalolle, joka oli pyytänyt lausuntoja kaikilta neuvoston jäseniltä.

Omassa lausunnossani toin esille kolme näkökohtaa: 1) tieteellistä mielenterveystyötä edustava Mielenterveyspooli pitää demonien ajamista epätieteellisenä ja kohteensa vaarantavana toimintana, 2) muistutin evankelis-luterilaisen kirkon hyväksymistä sielunhoidon eettisistä suuntaviivoista, joissa kirkko on irtisanoutunut sananmukaisesta demoniuskosta jota pidetään vanhentuneena ja taikauskona, 3) muistutin luterilaisen kirkon eronneen katolisesta kirkosta koska uskonpuhdistaja Luther vastusti teeseissään henkilökohtaisen pelastumisen lupaamista rahalahjoituksia eli anekauppaa vastaan.

Liitin myös lääketieteen historiaa käsitteleväni väitöskirjan, jossa kuvasin miten kaksi militanttia katolisen kirkon munkkia olivat kirjoittaneet demonioppia käsitelleen perusteoksen Malleus Maleficarum, joka käynnisti noitavainot ja juutalaisvainot 1487 (http://en.wikipedia.org/wiki/Malleus_Maleficarum) sekä homoihin kohdistuvan laajamittaisen tuhoamisen.

Malleus Maleficarumista tuli vuosisadoiksi katolisen kirkon opillinen käsikirja, jonka mukaan miehen kylkiluusta muotoiltu nainen oli lihallisen heikkoutensa vuoksi myös hengellisesti heikompi ja siksi altis synteihin ja kelpaamaton katolisen kirkon opettajaksi.

Katsoin että siinä oli yksi vankimmista perusteista siihen, miksi katolisessa kirkossa ja muissa konservatiivisissa kirkkokunnissa ei hyväksytä naispappeutta ja homojen yhdenvertaisuutta.

Katsoin Lutherin irtisanoutuneen uskonpuhdistuksellaan Malleus Maleficarumin demoniopeista.

Tämän perusteella ehdotin demonien ulosajamisen kieltämistä evankelisluterilaisen kirkon tilaisuuksissa.

Samalla kuitenkin huomautin siitä, että Jalovaaran tilaisuudet selvästi vetoavat suureen yleisöjoukkoon, joka kokee olevansa syrjäytetty ja syrjitty. Täynnä oleva (900 henkeä) Kallion kirkko oli täynnä apua hakevia ja stigmatisoituja ihmisiä, joihin karismaattiset herätysliikkeet ovat perinteisesti kohdistaneet sanomansa, mm. erilaisia etnisiä vähemmistöjä.

Huomautin, että pelkkä kieltäminen jättäisi nämä ihmiset pulaan. Ehdotin, että näiden ihmisten sielunhoidollisiin tarpeisiin kehitettäisiin Agricola-messun tyyppistä toimintaa, joka tarjoaa aktiivista toimintaa, kuitenkin ilman epätieteellistä ja mielenterveyttä vaarantavaa uskomushoitoa. Teemu Laajasalolla on kokemusta juuri Agricola-messujen järjestämisessä oltuaan Agricolan kirkon kirkkoherra ennen Kalliota.

Teemu Laajasalo teki itsenäisesti päätöksen kieltää Pirkko Jalovaaran harjoittaman demonien ulosajamisen Kallion kirkossa, minkä Kallion seurakuntaneuvosto hyväksyi 12.3.2013.

Kuva: Pirkko Jalovaaraa saarnaa. Kuva: Annmari Salmela/Kotimaa24.fi