Julkaisin tällaisen jutun depiksesta uusimmassa Helmi-lehdessä:
--
Depis - puoliksi hyvä kirja
Olli Stålström
Sinikka Luhtasaari on toimittanut professori Matti O. Huttusen avustamana ja aiemmin Duodecimin Apteekki-sarjassa ilmestyneen, kätevän, helppolukuisen ja taskuun mahtuvan kirjasen Depis - masennuksen eri muodot.
Ensi lukemalta kirjanen tuntuu edistykselliseltä ja myönteiseltä. Siinä taivutetaan rautalangasta erilaiset masennustilat ja niiden oireet. Kirjassa annetaan lääkärille perustietoja lievän ja keskivaikean masennuksen tunnistamisesta. Lukija voi arvoida oman masennuksensa asteen kirjssa annetun Beck Depression Inventory (BDI) -asteikon avulla.
Masennuksen monet muodot kuvataan tarkasti kirjassa. Onneksi siinä ei mitätöidä masennuksen oireita, vaan varoitetaan että hyvää tarkoittavien rohkaisut ("koeta nyt ryhdistäytyä") valuvat kuin vesi hanhen selästä ja saattavat tuntua mitätöiviltä tai loukkaavilta. Oman kokemukseni perusteella sanoisin, että yksi pahimpia masennuksen sivuoireita ovat hyvää tarkoittavien läheisten mitätöivät heitot ("älä ole turhan valittaja").
Kirjassa luodaan yleissilmäys depression eri hoitomuotoihin ja pystytään suhtautumaan kriittisesti ylilääkitykseen. Siinä todetaan suoraan, että masennuksesta kärsivän hoito "ei saa koskaan muodostua pelkäksi lääkehoidoksi, vaan lääkärin tehtävänä on aina pohtia erilaisten psykologisten tekijöiden osuutta masennustila laukaisevina tai ylläpitävinä tekijöinä".
Kirjassa mainitaan ohimennen, että masennuslääkkeiden kulutus viisinkertaistui Suomessa vuosien 1990 ja 1998 välisenä aikana. Ilmiön syiksi on esitetty depression aikaisempaa alidiagnostiikkaa ja vähäistä hoitoa. Tavallista kuntoutujaa ilahduttaa se, että tässä kirjassa aletaan myös myöntää depression sosiaalisia ja elämäntilanteisiin liittyviä kielteisiä elämänmuutoksia - avioero, parisuhteen hajoaminen, työttömäksi jääminen oma tai lähimmäisen vakava sairastuminen, läheisen kuolema ja vakavat ristiriidat läheisisä ihmissuhteissa.
Teoksessa on kokonainen luku elämäntilanteisiin liittyvistä reaktiivisista häiriöistä. Siinä myös tuodaan ohimennen esille työuupumus, jonka taustalla usein on työntekijän kokema ristiriita työn kuormituksen ja hänen omien vaikutusmahdollisuuksiensa välillä.
Silti pidän kirjaa vain puoleksi hyvänä, koska siinä vähätellään tai piilotellaan masennuksen yhteiskunnallisia ja historiallisia tekijöitä. Itse jäin kaipaamaan historioitsija Juha Siltalan ja psykoanalyytikko Pirkko Siltalan kirkkaan selkeää analyysiä siitä, miten yhä kovenevaan kilpailuun perustuva yhteiskunta murskaa ihmisten henkistä ja fyysistä terveyttä kovassa tuloksen tekemisen kiihkossa.
Luhtasaari, Sinikka (2009) Depis -masennuksen eri muodot.
9 kommenttia
Mahakas
21.11.2009 10:24
Kieltämättä tuo vinkin anto muille tuosta vähättelystä on paikallaan :) Itse koin pahimman depiksen aikana että olisin halunnut kuristaa kaikki .. älä turhaan valita.. kyllähän sulla hyvin menee.. älä esitä.. kommentoijat. :D
Jusa
21.11.2009 11:16
Psykiatrisessa työssä masentuneen ihmisen hoitaminen on kaikkein turhauttavinta sekä potilaalle itselleen että hoitajalle.
Olli Stålström
21.11.2009 12:10
Tuollaista leimaamista ja mitätöintiä olen kohdannut myös Ranneliikkeessä, jopa terapia-alan harrastelijoiden taholta.
No, ammatillisen hyvän hoidon jälkeen saan nykyään nollapisteitä Beckin depressioasteikolla.
Depikseni on siis ohi.
Jusa
21.11.2009 13:55
Joo huomasin ja hyvä, että nautit jo elämästä: "Minusta on ensisijaista, että ihmisillä on elämää ennen kuolemaa - mielekästä ja tasavertaista. Kuoleman jälkeiset kysymykset ratkeavat kuolemassa. Aion käydä katsomassa nekin aikanaan." Hyvää viikonloppua toivoo jusa :). Mutta asia on tosiaan noin se on fakta.. itsekin depiksen kokenut.
Olli Stålström
21.11.2009 23:15
Hei Jusa. Kiva että sinäkin olet huomannut tuon. Mielestäni meidän täytyy uskaltaa puhua ääneen masennuksen syistä, jotta voisimme ehkäistä sitä tulevien sukupolvien osalta. Olen kirjoittanut oman hoitokertomukseni tulevaan kirjaamme. Se on nyt valmis ja voidaan julkaista 12.3.2010. Haluatko ehkä vaihtaa vertaiskokemuksia - täysin kahdenkeskeisellä keskustelulla?
Jusa
22.11.2009 00:33
Olli S: Voi minkä haasteen heitit, koska nykyinen yhteiskunta on juuri sitä "tuloksen tekemistä", kuten sanoit. Ja preventiiviseen hoitotyöhön pitäsi satsata rahaa paljon enemmän.. jolloin taas ylikuormittunut (työ)terveydenhuolto voi olla/tai on aikamoisessa kriisissä, jos puhumme julkisen sektorin terveydenhuollosta.
Itse olen saanut apua, koska olen tiennyt, miten sitä hakea.. Moni masentunut ei jaksa edes itse lähteä hakemaan apua näissä byrokratian monimutkaisissa rattaissa; JA vasta sitten, kun masennus on niinkin pitkällä, että ainoa vaihtoehto on sairaalahoito. Täman olisi voinut välttää preventiivisellä interventiolla. Monesti ihminen itsekin sokeutuu/ei näe masennuksensa oireita.. koska vieläkin korostetaan enemmän somaattista "näkyvämpää sairautta" kuin "psyyken näkymätöntä"
Otan yhteyttä. Tv: Jusa
Kolmoisritti
22.11.2009 21:44
Beck Depression inventori testi ei ollut minusta riittävän hyvä. Masentunut ihminen voi myös ahmia ruokaa ja lihoa, alkon käytöstä ei mitään, masentunut voi harrastaa pakonomaista seksiä, yksinäisyyden tunteet sivuttiin, samoin liikunnan vähäisyys, itsestä huolehtimisesta ei mitään ( ulkonäkö, siivoaminen ). Monta asiaa jäänyt pois.
Jusa
22.11.2009 22:26
Näin on Kolmoisritti; mutta on tosi vaikea tehdä yleispätevää masennusmittaria (kuten BDI on). Psykologi/psykiatri on asiantuntevampi ja heillä on useampia mittareita sekä haastatteluja, jolloin "diagnoosi" varmistuu. BDI on suuntaa antava myös hoitotyössä: on myös muita mittareita (joita sh käyttää harvemmin LS jne.. ). Masennuksen kasvot ovat niin moninaiset kuten ihmisetkin.
Olli Stålström
23.11.2009 13:53
Olen aivan samaa mieltä, että Beckin depressiotesti on kovin riittämätön ja pinnallinen. Yksinomaan siihen ei pitäisi luottaa koskaan. Kolmoisritin listaamat asiat puuttuvat sitä kokonaan.
Toisaalta se on jossakin määrin suuntaa antava. Itse vain innostuin siitä sen takia, että toistakymmentä vuotta sitten hain psykiatrilta pääsyä sairaseläkkeelle psyykkisistä syistä ja nyt saan nollapisteitä Beckin asteikolla :) [En saanut eläkettä vaan tukea ja hyvää hoitoa]
Mieheni kannustaa huolehtimaan ulkonäöstä ja painosta läheisellä kuntosalilla.