Artikkelini kateudesta uusimmassa Helmi-lehdessä - liittolaisia henkistä väkivaltaa, kiusaamista ja

Seuraava artikkelini on juuri ilmestynyt Helsingin Mielenterveysyhdistys Helmin lehdessä:

--
Kateus myrkyttää yhteisön ihmissuhteet
Susanna Lundell (2008) Kateus työelämässä, Työterveyslaitos.

Susanna Lundell on äskettäin julkaissut Työterveyslaitoksen julkaisusarjassa teoksen Kateus työelämässä. Teos kuvaa miten paha kateus myrkyttää työpaikan ihmissuhteet, estää rakentavan yhteistyön, oppimisen ja yhteisön kehittymisen. Hallitsematon kateus johtaa helposti myös työpaikkakiusaamiseen. Lundellin kirja on kuitenkin perussävyltään myönteinen ja hän tuo esille keinoja, joilla kadehtimista voi hillitä ja valjastaa "hyväksi kateudeksi", joka palvelee omaa ja työyhteisön kehitystä.

Lundellin kirja on ollut minulle suuri apu. Minusta tuntuu, että merkittävä osa omasta mielenterveysongelmastani, masennuksesta ja ahdistuksesta, on johtunut kateellisten kilpailijoiden pyrkimyksestä vähätellä tai mitätöidä työtäni. Pahaan kateuteen liittyy usein pyrkimys tuhota kohteen toimintaa.

Lundellin mukaan kiusaamisessa on usein kyse sitä, että kiusaaja purkaa pahaa oloaan siirtämällä sen muihin. Kiusaamisen taustalla voi piillä esimerkiksi vaikeasta kateudesta kumpuavia avuttomuuden ja voimattomuuden tunteita, joita ihminen pyrkii hallitsemaan alistamalla kiusattua. Kiusatun voimattomuus saa kiusaajan tuntemaan itsensä vahvaksi, jolloin hänen ei tarvitse kohdata avuttomuutta itsessään.

Lundellin kirjan yhteenvedot laatikoiden muodossa havainnollistavat kiusaamisen ilmenemismuotoja: mustamaalaaminen, sosiaalinen eristäminen, tehtävien yksipuolistaminen, uhkailu ja huutaminen, fyysinen väkivalta ja viimein mielenterveyden tai työkyvyn kyseenalaistaminen.

Kirjassa kuvataan myös ns. syntipukki-ilmiö. eli mitä tapahtuu jos kateellinen onnistuu saamaan muut työyhteisön jäsenet puolelleen. Syntipukiksi valikoituu tavallisesti työntekijä, joka erottuu jollakin tavalla muista. Oivallinen kohde onkin kateutta herättävä työyhteisön jäsen. Syntipukkiasetelma on työyhteisön keino välttää vaikeiden ongelmien ja ahdistavien tunteiden kohtaamista ja käsittelyä.

Kun ihminen on valittu syntipukiksi, häntä ei enää nähdä omana itsenään. Koska syntipukki toimii työyhteisössä vellovien tunteiden sijoituskohteena, yhteisön jäsenet eivät ole kiinnostuneita siitä, miten hän todellisuudessa toimii, tuntee tai ajattelee. Kaikki hänen sanomisensa ja tekemisensä tulkitaan hänelle annetun roolin kautta. Siksi hänen on vaikea puolustaa itseään.

Syntipukilla on yhteisössä tärkeä rooli: kun kaikki työyhteisössä oleva emotionaalinen kuona kaadetaan hänen päällensä, muut välttyvät joutumasta negatiivisten tunteiden kohteeksi. Jos työyhteisö onnistuu hankkiutumaan eroon syntipukistaan, tilalle valitaan yleensä pian uusi. Tällaisen työyhteisön on vaikea päästä eroon ongelmistaan, koska sille on tärkeämpää etsiä ja nimetä syyllinen kuin yrittää aidosti ratkaista ongelmiaan ja selvittää niiden taustalla olevia todellisia syitä.

Lundell kertoo miksi kiusaamiseen puuttuminen on tärkeää. Pitkään jatkunut kadehtiminen ja kiusaaminen johtavat myös lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin, työkykyongelmiin ja ennenaikaiseen eläköitymiseen. Jos tieto kiusaamisongelmasta leviää organisaation ulkopuolelle, sen maine kärsii.

Työyhteisö voi kieltää kiusaamisen, mutta ei kadehtimista. Lundellin mukaan ei ole kovin hyödyllistä lähteä kyselemään kärsiikö kiusaaja mahdollisesti kateudesta. Kateudesta syyttely ei johda mihinkään. Kiusaajan tunne-elämän patologian selvittely ei ole työyhteisön asia, mutta hänen toimintansa on.

Lundellin kirjassa kerrotaan myös kateuden rakentavasta hallinnasta ja kiusaamisen ennaltaehkäisystä psykologisista keinoista aina työlainsäädäntöön. Vaikka kiusaamisen taustalla on usein yksilötason ongelmia, pitkittynyt ja laajentunut kiusaaminen on merkki työyhteisön toimintakulttuurin vakavista vaikeuksista.

Lundell antaa lopulta esimerkkejä siitä miten itse kukin voi käsitellä rakentavalla tavalla omat vaikeat tunteensa, oman tuhoavuutensa ja haavoittuneisuutensa. Kun hyväksyy kielteiset tunteet osaksi itseä, niitä ei tarvitse projisioida muihin ihmisiin. Silloin kateus ei vahingoita ihmissuhteita ja kyky yhteistyöhön paranee.

Kateuden kierteestä on mahdollista siirtyä hyvän jakamiseen, jolloin toisen paremmuus muuttuu myönteiseksi asiaksi. Hyvää jakamalla erilaisuudesta tulee rikkaus, kun ihmiset voivat oppia toinen toisiltaan ja kehittyä yhdessä. Se on parasta lääkettä kateuteen.

Minua on suuresti auttanut näiden asioiden omakohtainen pohdinta Helmin kirjoitusryhmässä, joka on kokemusten jakamista samassa tilanteessa olevien kanssa. Se antaa voimaa.

Olli Stålström