olin ajellu pääni ja se näytti tosi hyvält. olin muutenki jotenki ihan iskus ja upee. mul tänää parturi ja mietin kovasti et mitä sitä sit pitäs tukalles tehdä? ei jaksas kuitenkaa sängeks päätä ajella mut joku kliffa siistiminen olis kyl paikallaa. meil töis tänää henkilöstökokous ja tarjol glögii ja joulutorttuu. sit mennää säätämää asuntoo ja lainaa ja sillee. ja sit leivon piparei ja teen sitä bloody luumurahkaa.
joshua tree.
mullaha oli kamut hoidos vuos sit. pilli ja pulla.
kerroin täst aiheest jo 22.1.2008 et miks pitää toistaa itteens pelse, miks?
oon ihan liekeis nyt greyn anatomiast. ja monta asiaa mieles ku lukenu muitte ihmisten blogei.
(nää ei o mitenkää suunnattu kellee sen eempää kunha tullu juttui mielee eri tahoilt ja sitä sit kelilen et kenest tullu mitä mielee.)
(aboa.) ku mä olin tetis ni olin ihan sairaan aktiivi ja tunnollinen. ei olis tullu mieleenkää alkaa luistelee. sen oon opinu vast myöhemmi täs elämäs. must tuntuu välil kans et kuitenki vaik haluun lla hyvä ja kliffa ihminen ni oon pettäny ystävii ketkä on luottanu muhu. samaa aikaa oon ihan et vittu mä oon kans se jamppa kuka ei oikee koskaa osaa sanoo ei ja sit kaikki kusee ku on niin nösvö ja koittaa diilaa kaiken kerral ja sit ei saa diilattuu mitää. mut tetis mä oli viel kiltti ja kunnollinen ja tunnollinen. mul olis nyt sellain kasvamisen paikka ja aikuistumisen hetki ja sillee et oon tajunnu paljon asioi täs ja olen kans tajunnu asioi amerikas ja must tuntuu et se oli hyvä reisu.
(puuteripoika.) en o koskaa tajunnu itsemurhaa ja samaa aikaa tajuun niin hyvin. mul on menny lähelt ja hiukan kauempaa ja tosi lähel olevan lähelt monta kertaa sama tyyppi ja must on sanomattakin selvää et jos ihminen on niin lopus et se ei jaksa ni se ei sillon jaksa. must mikään ei o niin kusipäisesti sanottu ku väite et itsarin tekevä ihminen on maailman itsekkäin tyyppi. haloo. toinen tarvii huomioo ja apuu ja ainoo keino saada sitä mistää on koittaa tappaa ittes ja SE on itsekäst? ei suinkaa se sokeus mikä ympärisyös vallitsee tai se totaalinen piittaamattomuus? vitut. joku tappaa ittes ni se on utsekäst koska sillo saa kätevästi sysättyy omaa syyllisyyt ja pahaa oloo itsarin tehneen niskaa. samal ajattelen et jos haluu ittes tappa ni siin onnistu ja kukaa ei ehdi välii. jos tosissaan haluu kuolla. sillon ei soita tyttärellee eikä lasten sijaiskotii eikä tekstaile kellee. ja silti vaik kuin haluaa ja tarkotus olis tosissaa ittes nirhaa ni aina välillä silti käy niin et joku sut löytää ajois. vaik kuin syväl mettään olet menny ja nappei ottanu ja viinaa siihe päälle vetäny joku voi sut löytää ja soittaa apuu.
mä en o koskaa osannu kelaa et haluisin oikeesti kuolla. en vaik kuin on välil potkinu päähä ja kussu niskaa ja ollu masist ja kaikkee. se ei o koskaa tullu mielee. mut iin vaihees ku on menny niheesti ni aina on ollu ystävii jeesaas ja dokaas ja ihan mitä tahansa tekees mun kans et ei tarvis olla yksin. koska mikää ei o niin kamalaa ihmisel ku yksinäisyys. ei mikää.
oon miettiny et vaik ihan oma ruskee labbis olis ihana ni siin on niin pal säätöö ja issuee ja hoitamist. kissa olis helpompi. haluisin siamilaisen. oikeen sellasen häijyn näkösen, laihan ja tylyn. ne on niin nätteu kaverei.
ei o töitä tänää. eikä huomenna. ei ees perjantaina. meil on lauantaina erääntyyppiset hipat.sillee hiuka nyyttärihenkee kai. mä oon luvannu graavata siian ja jos en ihan päi vittuu o ymmärtäny ni mun pitäs tehdä joku perinteinen rahka.. joku luumurahka siis. mut mitä siin on tekemist? lisää rahkaan luumu..i tai sot hilloo? täytyy googlaa ohje.
tääkö mun pitäs laittaa? ei nyt ihan eniten näytä houkuttelevalt..
mul on kreisin hyvä pössis koko ajan nyt. se ei o oikee. pitää kärsii ja kituuttaa.
mua hämää.. katotaa mikä on pössis sit ku iskee lasku amerikan reissust. tai mitä sitä nyt vaahtoomaa.
4D rakastuin sisareeni pyörii taustal. en oikeen osaa sanoo tai ajatela mitää. monta mones..
mua väsyttää ihan homona koko ajan. en tiä mist johtuu, tänäänki nukuin yli kaheksan. piti oikeen olla kello herätääs. onk se ikä ku alkaa tekee tepposii? mä en tykkää täst. oikeesti. nukkuminen vie aikaa ja on turhaa. tai sit alkaa maailman murheet taas kaatumaan päälle? näh, kaikki suttaantuu kyl ja uskon vakaasti et hommat alkaa pelittään pian. pitäs vaan saada nyt kans hommat sille mallille et olis kaikki ok. eikä se ees vaatis paljoo, hiukan säätöö ja kyselyy, otteen tiukennusta ja rohkeutta.
mä oon miettiny hirveen paljon asioita mitä kaveri kerto tarot-korteista. viime keväänä ja sit kans viime kesänä. ja opettaja luki kans kortit mulle. ne meni hirmu yksiin ja lupas et alkaa suttaantumaan asiat kyl täst viel. et ei hätää, stabiilia elämää ja tornia tuli. iso merimatka ja joku kuka näkee minun taitoni. kyl kyl, rakkauskin oli siin luvassa ja sehän mul onki jo hoidos. vaik se asuu hiukan kaukana mut silti.
en o vieläkää saani purettuu kuvii kameralt mun koneel.. jos tänään? huomen vapaata tai siis koko loppuviikko vapaata ja mietin et jos tänään olis oikeen duktig pojke sais jopa pestyy pyykkii. ja sumplittuu kaikki ne miljoonat vaatteet ja asusteet ku roudasin amerikast saakka.. no emmä nyt niin paljoo ostanu. parit kengät ja jotai paitoi. takin. huivei ja hanskat. ja obaman. ja sit toin kavereil gracelandist häälahjan mut se on niin hieno et ajattelin josko sen pitäs ite..? olenk elukka jos teen niin? toisaalta samaa aikaa haluisin päästä eroon kaikest ihmeellisest krääsäst. what a dilemma. tätä sopiikin pohtii sit loppupäivä.
täytyy mennä, der alte herr kliffa kusee pian matol.
oltiin ajamassa muistaakseni kohti pigeon forgea kun kaveri omisti mulle kappaleen autossa. oli jo pimeetä ja matka alkoi olla suht koht lopuillaa ja pelsel ihan jopa silmät hiukan kostu.
oltiin yks yö hotel monte vistassa, ihan grand canyonin kupeessa. siellä kummittelee. rouva kulkee huoneissa (oikeesti mones tarinas se istuu keinutuolissa huoneessa 305 mikä oli mein porukan toinen huone) ja bellboy koputtelee ovia ja välillä kulkee käytäviä. se oli koko reissun hienoin hotelli. se oli ihana.
