mysteerii

juttelin eilen työkaverin kanssa. son tavallaa ihan kiva friidu mut samal tas ei, et on aika sekaisn, juoruilee ja kukaan ei oikee tykkää hänest. on tiukkaa ja kireet koko ahan ha rähjää ihmisil ja sillai. noh, ku mullahan on tä et aika ajoin on kiva ärsyttää ihmisii ihan sikana, ni eilen sit oli pakko alkaa tilittää kuin hankalaa mul on töis ja miten mun pitäs saada lisää massii ja kaikkee et ku ei täs o pointtii, et tarvii kodin ja sillai ja must oli hirmu hassu huomata et aika salamana juttu meni eteenpäin ja pomolta tuli puhelua iltasella ja oli kätketty huumorin piikkiin moni asia. mun työpaikalla ihmiset puhuu ja ne puhuu kaikest ja koko ajan ja must se on hauskaa.

mun pitää saada oikee työpaikka, ihan sellanen mis tuntuu et tekee jotai järkevää ja hommii mist tykkää ja jos ja kun siit sais viel ihan oikeen palkan ja korvauksen ni aina parempi. ku ei mua sinällää työnteko vituta, mua vituttaa moni muu asia siin konseptin ympäril muten vaan.

mua kans huvittaa ku mähän oon ihan sairaan symppis jannu, monet ihmiset tykkää must ihan sikana ja nyt onki sit näit pikkujuttui ku just töissäki huomannu et työkaveril vissii huoli omast asemastaa. et naputtaa mul aina ihmeellisist asioist ja naputtaa nimenomaa aina sillon ki pomo on siin kulmil ja kuuloetäisyydel. men tiiä, mut vois kuvitella et ihminen huomaa tollasne nuoleskelun ika äkäseen? tai sit se ei huomaa jos on tarpeeks narsistine luonne, kai se voi itsetuntoo kans hivellä ja uskoo vaan et kylläpä toi mimmi arvostaa mua ja mun johtajuuttani.

mulle ei o mitenkäänin kova juttu et olen opiskellu, et se ei sinällää merkkaa mul hevonvittuu. en o koskaa kumartanu tittelei enkä oikee vieläkää osaa hengaa tietynsorttiten ihmisten kans kenel tutkinto tai ammatti olis jotenki molto presto. et mua ei haittaa olla sinällää noin alhases duunis omil titteleilläni mut mähalusiin lisää rahaa. it's as simple as that. ja enemmän käyttää omii boimii ja ajatuksii. siks mä haluun pitää sen näyttelyn berliinis. ja muutenki, tehdä kirjan ja alkaa julkasee omaa lehtee. ja sen oman radio-shown haluisin.

ollaa funssattu et ens kesän mentäs uudel roadtripil italiaa, kiertelee viinitiloi. mut siit sit en tiiä et miten sen sais diilattuu roadtrippinä koska .. hmm.. italian viinitilat + auto x mein porukka = mahdoton yhtälö. ja toisaalta ku se new york kutsuis kans. ottais sen pienen hiljasne suomenruotsalaisen mukaa ja nauraen olis siel.