Olen tuittupää. Valitin ja reuhoin aamulla ties mistä ison tuntuisista mutta pienistä asioista ja suututin sekä kumppanini että itseni. Vaikka olin vain väsynyt... Taidan tehdä mitä vain ettei arki olisi tasaista? Sanoin kyllä pahasti, sen osaan... Ja sitten itsekseni lepyin ja kaduin. No, illalla pitää keksiä jotain pientä mukavaa. Tai isomminkin mukavaa. No, ei kanssani eläminen ainakaan tylsää ole, sen tiedän.
Voisin kyllä yrittää antaa tasaiselle ja miksei tylsyydellekin vähän tilaa. Kun pitää kaikkiin töihinkin keskittyä, molempien. No, sitten joskus.
1 kommentti
Rokkihomo
31.8.2006 18:03
...Niin sen katumisen osana tuli vahva rakkauden tunne. Kun se kestää multa kaikenmoista. Siitä reunamerkki.
Ottaa tästäkin selvää, itse en usein itseäni tajua.