...Tärkeitä asioita IX osa 3

...Eli KUOLEMA taas jutun juurena.
Vaikkei ehkä pitäisi kirjoittaa siitä nyt mitään, mutta
kirjoitan kumminkin, ihan lyhyesti.

Nukuin viime yönä huonosti. En yleensä kärsi
varsinaisesti unettomuudesta, kunhan saan mennä
nukkumaan vasta kun väsyttää. No nyt olin mennyt
taas omia reseptejä noudattaen peiton alle vasta kun
tiesin että uni tulee. Ei se niin kovin myöhään ollut.
Eikä tänä aamuna tarvinnut herätä aivan kauhean
aikaisin, vasta auringonnousun aikaan - eli aika myöhään. Mutta ikävä kyllä valvoin yöllä. Tuntui että
keittiössä heti kulman takana oli joku. Ihan kuin olisin
nähnyt sen varjon. Tunne vaan jatkui vaikka totesin
itselleni olevani naurettava: ei siellä ketään eikä mitään
ole, nuku nyt. Mutta kun tunne jatkui, enpä
nukkunut, vaan vahtasin "varmuuden vuoksi"
oviaukkoa, kunnes lopulta jotenkin vaivuin takaisin
uneen.

Kummitus, valveunipainajainen keskellä unta, vai mikä?
Ei ole vuosiin ollut moisia kokemuksia, joskus aikoinaan
kyllä...

- - -

Aamulla tuli tieto itsemurhasta.
Kyseessä oli ihminen jolla aikoinaan oli jonkunkin verran
tekemistä asunnossa, joka nykyään on kotiosoitteeni.
Uutinen on uusi ja vasta nyt julkinen vaikka tapahtui
jo hetki sitten, ja sitä pitää lähelläni vähän sulatella, koska tieto siitä tuli tosiaan vasta tänä aamuna.

Itsemurhat ovat surullisia.

Itselle ristiriitaisten ihmisten poismeno on hämmentävää ja, no, ristiriitaista.

Se, että sellaista ihmistä ei vaan ole enää olemassa,
jonka kanssa on harjoittanut seksiä, pitänyt yllä
suhdetta, nauranut ja tapellut, on vähän enemmänkin
kuin ristiriitaista.

Minä tiedän kyllä.

- - -

(Mahdollisista kummituksista en välittäisi tietää)