Luulin niitä vitsiksi Helsingissä. Naamioleikiksi. Pidin hauskana.
Kuin globalisaatio- ja G8-mielenosoituksissa maalimmalla.
Olen pitänyt anarkoqueeriutta hauskana juttuna jo vuosia, ja sanonutkin joskus olevani moisessa veneessä itsekin.
Mutta... pitääkö siinäkin TUOLLALAILLA käydä tosikoksi?
Flyerissänne on esillä vakavia asioita, kyllä, mutta jos vastustatte prideä...
...Niin mitä ihmettä te sen keskellä ja joukossa sitten teitte?
Ja oletteko aivan varmoja että aivan kokonaan tiedätte mistä pridessä ja sateenkaarilipussa on kyse ja mitä ne tarkoittavat? Muidenkin puolesta?
Vai olisko ihan hiukkasen asioiden ja muiden ihmisten mielipiteiden ja ajatusten yksinkertaistusta mukana -?
Monet muutkin ihmiset kun osaavat kyllä ajatella, kysellä, kyseenalaistaa, kritisoida.
Tietenkin... On helpompi väittää ytimekkään oloisesti vastaan kun ensin yksinkertaistaa omin sanoin muiden _oletetut_ mielipiteet.
En saisi sanoa mitään iästä, kasvamisesta yms tms... No, enpä siis sano.
. . .
