(Tämän olisi voinut laittaa tänne jo viikko sitten mutten jaksanut)
Pölhön ja (P:n) ystävän H:n kanssa.
Perjantaina oli aika pitkä matkapäivä, illalla ei majoitustouhujen jälkeen jaksanut kuin käydä moikkaamassa paria kanssamatkaajaa iltapalan kera.
Lauantaina oli Christopher Street Day, CSD (Berliinin Pride). Alkupuolella sadekuuro uhkasi, mutta oli onneksi vain kuuro...
...eli loppui.
Hyvä, niin Claudian ja kumppaneiden huikea panostus päivää varten ei valunut vaatteita pitkin pois.
Käytiin toki myös toisissa "bileissä" eli vaihtoehtomielenosoituksessa ja -juhlassa Kreuzbergissä Oranienstrassella - tämäkin jo perinteeksi muodostunut tapahtuma.
Oli leppoisaa, rokki oli lähdössä soimaan ja syötiin rennosti
(vasta täällä Suomessa kuulin että siellä oli jotain hämminkiäkin poliisin kanssa sattunut, paikalla en tullut huomanneeksi muuta kuin leppoisaa punaviherpunk yms tms -henkeä).
Koska Pölhö oli ensimmäistä kertaa ikinä moisilla prideillä
(eka kerta, ja minä sain kädestä pitäen, hm, ohjata...),
mentiin takaisin "varsinaiseen" juhlaan toki vielä.
Onneksi mentiin!
Oli neidin / rouvan musiikillinen illan anti mitä tahansa, oli aikas hulppeaa nähdä Nina Hagen livenä -!
Jep, Nina Hagen lauloi meille Berliinin Pride-juhlassa...
Sunnuntaina Mehringdamilla rentoilua. Ihan Pölhön kanssa kahdestaan. Schwules Museum, Melitta Sundström - ja sitten löydettiin ihanoikea tiibetiläinen ravintola siitä kulman takaa.
Tottakai mentiin.
Maistettiin jopa voiteetä (vaikka siinä olikin maitoa...).
Siitä tuli yksi uusi paikka jossa käydä toisella matkalla uudestaan - ja jotakin, minkä keksimme Pölhön kanssa nimenomaan keskenämme.
Sunnuntai-iltana vein retkuetta Prenzin yöhön...
...Ja maanantai-iltana minut vietiin oopperaan.
Maineikkaassa ja omanlaisessaan Komische Oper Berlinissä emni viimeistä iltaa Tshaikovskin Jevgeni Onegin - P. tiesi että Tshaikovskiin minut saa sentään raahattua mukaan.
Postmodernia lavastuksessa riitti. Yleisö katseli katsomoa, jonka tuolirivistöissä roolilaulajat ja kuoro tulivat ja menivät, tulivat ja menivät... riittävän monta kertaa.
Ja sitten baariin, Prenziin jälleen...
...Tiistaina päivä saattoi alkaa melkein krapulalla.
Hui hai. Iltaan mennessä vietimme Pölhön kanssa vielä yhden hetken ihan keskenämme persoonattoman nimisessä mutta mitä mukavimmassa Art Barissa Prenz'l'bergin kulmilla...
...Josta minulla oli kätevä kävelymatka Mitteen vanhan lempipaikkani Ackerkellerin bileisiin, Glam Rock Partyyn ja tapaamaan vanhaa ystävääni (ja "vanhaa tuttua") "Smillaa"...
On mukavaa että Ackerkellerillä on jälleen oma vakituinen paikkansa.
Monenlaisia bileitä siellä kuulemma riittääkin. Toivottavasti bisnes myös kannattaa
(PST PST menkää käymään jos käytte Berliinissä, sympaattinen osuuskuntapohjainen systeemi, bileteemat kerrotaan kyllä ao. lehdissä, mutta paikka on muutenkin auki, myös päivisin kahvilana).
Huokaus.
Oli ties kuinka mones käynti tuolla.
Mutta kaksi vuotta ehti välissä olla taukoa.
Ja eka kerta Pölhön kanssa siellä
(ja Pölhön eka kerta Pridessä, voi kun suloista, öö, tai jotain...).
Äh. Muuta en sanokaan. Lähden ulos.
Aurinko paistaa Turussa vielä iltayhdeksältäkin.
Yours truly, -Rokkihomo
