This is also, well, just a dream:
- - -
Muistan juhannuksen ystäväni K:n kanssa vanhempiensa mökillä Kustavissa.
Joimme pirtua marjamehulla ja painuimme pikku perämoottorin avulla
läheiselle leirintäalueelle "juhlimaan".
Minä lähinnä oksentelin. Olimme viiden- tai kuudentoista.
En ollut kuullut eurooppalaisista juomatavoista. Olin kuullut lähinnä Eppu Normaalia
(ja onneksi lisäksi sentään Sielun Veljiä).
Useamman juhannuksen olen viettänyt rakkaan ystävän luona Itä-Suomessa,
akselilla Parikkala-Kerimäki.
Rennosti, rakastavasti ja lämpimästi.
Sittemmin olen eksynyt pois tuosta perinteestä.
Pari keskikesän juhlan kohtaa on kulunut myös Berliinissä ja Lontoossa,
yksi Vanhassa Yorkissa.
Lontoossa pidimme picnikin suomalaisseurueen kesken,
Yorkissa valvoimme parin kämppiksen kera yötä ja jaoimme taikoja.
Mukavia muistoja.
Sen jälkeen kolme on vietetty Pölhön kanssa: Helsingissä, Berliinissä ja Turussa,
tarkalleen ottaen ja tässä järjestyksessä.
Tätä juhannusta matkaan kohta viettämään samaan paikkaan kuin viime vuonnakin,
mukavassa seurassa jossa mukana pari lähes ikiaikaista ystävää.
Elämässä on jatkumoita, hiljalleen muuttuvia, mutta kuitenkin.
(Ja Sielun Veljet.)
Hyvää keskikesän juhlahetkeä kaikille tämän vilkaisseille,
Yours truly, -R
- - -
