Vannomatta paras

Me vaihdettiin vanha vuosi uuteen kotibileissä yhteisen ystävän luona. :) Oli tosi kivaa, paljon ihmisiä ja liian paljon juotavaa ja hieno ilotulitus. :)

Yhteinen ystävä on se sama, jonka luona, kotibileissä silloinkin, oon törmännyt rakkaaseen ihan ensimmäistä kertaa. Asunto on kyllä vaihtunut vanhemmilta vuokralle. Silloin olin toiselle varattu, eikä meidän ekaan kohtaamiseen liittynyt mitään säpinää, paitsi että rakas painoi mut mieleensä kutsuakseen ulos sitten myöhemmin. Aika vakuuttunut se taisi olla, ettei mun ja exän suhde siis kestä.. vaikka ei kai viisitoistavuotiaiden suhteet yleensä oo kamalan lopullisia.

Exäkin oli paikalla. Hän on tunnettu ilkeistä puheistaan ja suorasanaisuudestaan, enkä mä oikein nähnyt enää sitä samaa hänessä, jonka näin silloin joskus. Olin vaan tyytyväinen, etten jumittunut elämään pidempään henkistä väkivaltaa huomaamattaan harjoittavan ihmisen kanssa, ja silloinkin meidän yhdessä oleminen oli kyllä on-off -suhde. On-vaiheet taisi olla enemmänkin sen tulosta, ettei siinä iässä oo niin helppoa löytää elämäänsä miestä, joka tahtoo olla yhdessä ihan julkisestikin, oman ikäiset on vielä kaapissa ja aikuiset miehet ei tahdo näyttäytyä sakkolihan kanssa. Ja mä en oo koskaan oikein osannut olla yksin.

Me vaihdettiin exän kanssa kohteliaasti kuulumisia neljän vuoden näkemättömyyden jälkeen ja siinä se sitten olikin. Paikalla oli niin paljon ihmisiä, ettei tarvinnut olla lainkaan samassa porukassa, kun rakas on mun existä mustasukkainen. Silti mut on jälleen kerran rakkaan toimesta puremalla merkitty. Ja luvattu taas, että nyt ei enää kyllä koskaan pure uudelleen ja nyt hän kyllä muuttaa käytöstään. :D

Varsinaisia lupauksia uudelle vuodelle me ei kumpikaan tehty. Vuoden vaihtuessa on kuitenkin hyvä hetki pysähtyä ja miettiä vähän valintoja, joita on tehnyt ja mä päätin, että mun pitää vielä entistä enemmän kiinnittää huomiota siihen, että pidän kokonaisia vapaapäiviä ja että en lupaudu tekemään niin montaa asiaa yhtä aikaa. Mistään tekemisestä ei oikein saa mitään irti, jos on yleisesti liian väsynyt ja yöunet jää vähiin, varsinkin kun mun jaksaminen ei oo samanlaista kuin ilman sairasteluja olisi.

Tämä päivä on mennyt siivoillessa, kaverien kanssa, treeneissä ja kotosalla.. Lomalla olo on kyllä kivaa! Yksi ystävä soitti, kun oli löytänyt tän mun blogin täältä ja tunnistanut minut. Hän piirtää sarjakuvia ja tykkäsi mun arkielämän kuvauksesta, kysyi, haluaisinko käsikirjoittaa lyhyitä vitsisarjoja homoelämästä hänelle ja ja hän sitten piirtää ne. :) Kuulostaa kivalta! Sanoin tietenkin joo. Me sovittiin, että nähdään suunnilleen kerran viikossa ja sovitaan miten tehdään, että kumpikin on tyytyväinen.

Puhelun lopetettuani rakas katsoi mua syvästi paheksuen ja kysyi, että kukas se juuri hetki sitten selitti, että kiinnittää enemmän huomiota siihen, ettei tee niin montaa asiaa yhtä aikaa ja kasaa liikaa projekteja..

Se taisin olla minä. :/ Ja mä lupaan taas, että nyt en kyllä enää koskaan lupaa mitään miettimättä ensin paremmin, mitä ehdin ja jaksan ja nyt mä kyllä muutan käytöstäni.. ..Heti huomenna. :D