The Simpsons

Rakkaus asuu pienissä asioissa.

Me ollaan ulkona ja aurinko paistaa suoraan meitä kohti. Mä otan päälimmäisen paidan pois kuumuudessa ja alla oleva hihaton paljastaa osan selkää. Rakas koskettaa mua jonnekin lapaluun seutuville kun kumarrun ja silittää ihoa. "Sulla on naarmuja täällä", rakas sanoo.

"Onko syviä", mä kysyn ja yritän ylettyä katsomaan, mutten näe tarpeeksi alas. "Ei", rakas vastaa, puhaltaa mua selkään ja suutelee. Se tuntuu hyvälle ja mä kysyn paranivatko naarmut pususta. Rakas virnistää ja pudistaa päätään. Mä kosketan sitä kädelle ja sanon, että pussaa sitten uudestaan.

Ei meidän elämä ole pelkkää hellyyttä ja auringonpaistetta. Ne pienet hetket vain ovat sellaisia, jotka mä poimin kerrottaviksi, koska ne tuntuvat tärkeiltä. Pienissä hellyyden hetkissä yhdistyy meidän molempien tärkein parisuhdetaito huomioida toista ja tulla lähelle. Se on valinta. Tietoinen valinta pitää yllä jatkuvaa fyysistä läheisyyttä, koska se on kummallekin tärkeää.

Omaksi esikuvakseni parisuhdeasioissa mä oon valinnut Marge Simpsonin. Kyllä, sen keltaisen perheen piirroshahmon, joka ei ehkä ensikuulemalta tunnu monestakaan ykkösvalinnalta esikuvaksi oikeaan elämään. :) Mutta oikeassa elämässä eläminen parisuhteessa toisen ihmisen kanssa ei koskaan ole itsestäänselvää ja helppoa. Vaikka ulkopuolisen silmin rakas ei varmasti ole yhtä mahdoton kuin Homer Simpson, pitkässä suhteessa eläminen vaatii samanlaista toisen hyväksymistä kaikkine puolineen kuin mitä avioliitto Homerin kanssa Simpsoneissa kuvaa.

Mä en koskaan ala nalkuttaa. Se on tärkeimpiä päätöksiäni rakasta varten ja sitä puolta seuraan itsessäni jatkuvasti. Tiedän aivan liian monia esimerkkejä parisuhteista, joissa toisen persoonan ja oman persoonan raja on parisuhteen osapuolilta kadoksissa ja aivan liian monesti se tarkoittaa toisen tekemisten jatkuvaa kommentointia ja kontrollia, puuttumista toisen tapaan olla ja toimia. En tahdo meille koskaan käyvän niin.

Tahdon mielummin olla Marge Simpson, murahtaa ohimennen, kun toinen on aina vain kaltaisensa ja sitten hyväksyä hänet sellaisena.

Rakas on Ihminen, ei minun peilikuvani.

Omalla tahollaan hänkin varmasti kokee olevansa Marge, loputtoman kärsivällinen mun hankalia piirteitäni kohtaan. Elämä on sellaista.