Miksiköhän kaiken negatiivisesti näkevät, rumasti puhuvat ja paljon valittavat ihmiset niin usein tuntuvat pitävän itseään totuuden torvina, ihmisinä, jotka sanovat asiat "kuten ne ovat". Mun on vaikeampi keksiä mitään toista yhtä vääristynyttä ja rajoittunutta tapaa nähdä maailma ja sen ihmiset, kuin jatkuvasti niin kapeasti rajattu näkökulma, vain toinen puoli elämää ja mahdollisuuksia tunnustaen.
Kehtaavat vielä kutsua sitä realismiksi. Oletuksessa, että koskaan ei voi käydä hyvin ei ole mitään realistista.
2 kommenttia
audinkopoika
24.7.2007 12:41
Valitettavasti meitä on moneen junaan..
Itse yritän katsoa positiivisesti myös ikäviä asioita, niistäkin voi löytyä paljon myönteistä ja opittavaa...
Nyt on miulla fiilis meininki..Nokialla alkaa Tapsan Tahdit huomenna, kestää koko loppuviikon..
Aion fiilistellä siellä koko loppuviikon, tavoitteena tavata Ana Tuisku ;)
cloudberry
31.7.2007 18:41
"Oletuksessa, että koskaan ei voi käydä hyvin ei ole mitään realistista."
Oon samaa mieltä. Ehkä ihminen usein vaan pelkää eniten sitä pahinta vaihtoehtoa ja pettymistä ja yrittää varautua siihen, ja siks tulee pitäneeks sitä niin todennäkösenä ja oletettavana.