Juhlia

Eilen meillä oli yksivuotishääpäivä. Me pidettiin koko päivä puhelimet suljettuina, ja se oli ensimmäisiä kertoja elämässäni, kun mä oon tehnyt niin ahdistumatta siitä, että yhteys muihin ihmisiin on katki. Elämääni pitkään hallinnut rajaton huomionkaipuu on vihdoin väistymässä pois ja sen mukanaantuoma välinpitämättömyys tuntuu ihanan vapaalta.

Olen olemassa yksinkin.

Ehkä sen on aikakin väistyä ja mun kasvaa aikuiseksi. Tänään on mun synttäripäivä ja teiniys on taaksejäänyttä aikaa.

20 vuotta.

Ensimmäinen ranneliikeläinenkin ehti onnitella jo ennen synttäreistä kertomista, ja hetken kesti miettiä mitä-missä-ja-milloin, ennen kuin muistin maailman pienuuden ja että meillä on yhteisiä tuttuja. :)

Saa muutkin onnitella. :) Mä en ehkä tarvi huomiota enää niin paljon kuin ennen, mutta se ei tarkoita, ettenkö silti yhä tahtoisi sitä. :)

Illalla biletetään.