Sinulle

Tämä kirjoitus on omistettu Sinulle, joka tiedät kuka olet, syystä jonka tiedät.

Yhtenä päivänä tajuaa todella kuolevansa. Että se on väistämättä edessä, vaikka ei ehkä juuri tänään tai ensi viikolla, niin edessä se on. Vain tieto siitä milloin ja miten puuttuu.

Jokainen meistä tietää kuolevansa, mutta tieto ei koskaan ole sama kuin ymmärrys. Kun todella tajuaa kuolevansa, tekee mieli huutaa. Jotkut käpertyvät itseensä, koska se on hyväksytympää kuin puhua ääneen pelosta, jonka jokainen kuitenkin kohtaa, mutta jonka kohtaamista tahtoo työntää jonnekin kauas tulevaisuuteen. Jotkut rikkovat sääntöjä ja huutavat.

Ja niin Sinä huudat kaikkialle, ja ihmiset kääntävät katseensa pois. Käskevät olemaan positiivinen ja mitätöivät pelkosi kuin sillä ei olisi väliä tai se olisi turhaa. "Älä mieti sitä." Vaikka pakkohan Sinun on, Sinähän olet kuolemassa!

Sinä päivänä kun vihdoin todistat kaikille olleesi oikeassa, ettei ajattelematta jättäminen pelastanut ja että todella menit, ihmiset yhä myhäilevät, katsovat toisaalle ja jatkavat omaa elämäänsä kuin ei mitään. Sanovat, että sen oli aika tapahtua. Koivuihin tulee lehdet kuin aina ennenkin, eikä sillä oikeastaan ole väliä, juuri kukaan ei huomannut, mikään ei muuttunut, maailma ei pysähtynyt. Sinulla ei ollut merkitystä.

Rakkauden vastakohta ei ole viha vaan välinpitämättömyys. Olemassaolomme on pieni, lyhyt ja turha, tarkoitettu loppuvaksi, täysin itse ansaitsematon ja muualta annettu. Biologisestikaan emme ole mitään muuta kuin vanhempiemme panon tuote. Kaikki kunnia heille. Sille panolle olet elämäsi velkaa.

Yhtään välittämättä siitä, onko se oikein vai väärin, tunnen syvää yhteyttä kaikkia niitä kohtaan, jotka kokevat samaa kauhua, mitä minä olen kokenut. Tervetuloa Salaisen tiedon klubiin. On asioita, joiden edessä olemme aina yksin, mutta lupaan, että kauhu loppuu ja rauha tulee sen tilalle, kun ymmärrys kasvaa.

Lähetän Jumalani luoksesi ja toivon, että päästät sen sisään.