Ensi kuussa vuoden täyttävä kummityttö oli meillä hoidossa viimeyön.. Maailman suloisin pieni ihminen! Kukahan tekisi meillekin sellaisen.. vaikka heti, tai viimeistään viiden vuoden päästä.
Kummityttö ei vielä puhu, mutta ymmärtää valtavasti sanoja ja pitkiäkin lauseita. Kiipeää sohvan päälle kädet isoa tyynyä vasten seisomaan.. Än, yy, tee, NYT! mä lasken ja tyttö kellahtaa selälleen nyt-sanan kuultuaan, vetää tyynyn päälleen ja kikattaa niin, että koko talo raikuu. Sitten uudestaan pystyyn, kädet tyynyä vasten ja NYT! Riemunkiljahdukset kaikuu ilmassa.
Meidän kotia ei ole vielä suunniteltu lapsenkestäväksi ja hyllynreunalta löytyy kiinnostava lasinen tuikkualusta. Se tipahtaa lattialle ja halkeaa. "O-ou", toteaa kummityttö ja miettii hetken. Sitten silmät alkavat tuikkia kuin tähdet ja nenä menee nykkyrälle. Nauru purkautuu syvältä sydämestä. Pienen lapsen läsnäolo on niin aitoa.
Väsyneenä kummityttö tulee luo, painaa poskensa minuun kiinni ja hieroo pieniä kasvojaan rintaa vasten. Hammaspesu ei oikein suju. Mulla ei ole vaadittavaa pikapesutekniikkaa, eikä kummitytöllä kärsivällisyyttä odotella. Yöhaalarissa, pehmopupu kainalossa kummityttö jää tyytyväisenä matkasänkyynsä. Se yöhoidossa onkin harmillisinta, että kummitytön pitää päästä niin aikaisin nukkumaan. Ja että aamulla äidin on ikävä lastaan kotiin.
Entä jos minä en tahdo antaa?
Tänään me oltiin rakkaan kanssa eläinmessujen koiranäyttelyssä. Ihan vaan katsomassa, kun silkkiturkki on äitiyslomalla. Sitten kotiin tullessa meitä alkoi taas lapsettaa, tosin varsin eri tavalla kuin eilen.
Koko juttu alkoi siitä, kun rakas aikoi juoda näyttelystä yli jääneen pillimehun kotona. Pilliä purkkiin tökätessä mehua roiskui mun päälle ja mä kostin sen ruiskauttamalla kertakäyttöisellä lääkeruiskulla kylmää vettä rakkaan paidankauluksesta sisään. :D Painin, juoksemisen ja tyynysodan jälkeen me lopulta päädyttiin kastelemaan toisemme suihkulla, vaatteet päällä tietysti, ja siellä kylmän veden alla se riehumisen tarvekin sitten tasottui ja muuttui rakkaudeksi. :)
Kohta mennään alakertaan kertomaan näyttelystä ja istumaan iltaa. Ja huomenna taas messuille, katsomaan niitä isoja koiria, jollaisen rakas haluaa harrastuskaveriksi sitten, kun on aikaa.
2 kommenttia
sleepygay
10.12.2006 00:03
Voi vitsi, kun pikkulapset on niin ihania. :) Vaikka voihan se tietysti se lapsen hoitaminen pitkällä tähtäimellä olla raskastakin. Mutta silti, minä haluan lapsia tai edes yhden. Vaikka heti.
sleepygay
10.12.2006 00:04
Tulisipa Suomeekin adoptio. Ja pian!