Keskustelun puolella puhutaan itselle nauramisen jalosta taidosta. Se on yksi niitä taitoja, jonka yleensä kaikki mainostavat omaavansa, vaikkei se olisikaan totta. Musta tuntuu että se aika harvoin on totta. Jos koskaan. Tai sitten tahdon uskoa niin, jotten tuntisi itseäni pieneksi ihmisenä.
En minä ainakaan osaa nauraa itselleni. Mä osaan nauraan meille, jollekin ryhmälle, johon kuulun, mutta sillekin vain siksi, että tunnen vitsin kautta syntyvää yhdenmukaisuutta ja siitä tulee hyvä mieli. Tai saatan olla itseironinen, mutta sitäkin olen vain siksi, että joku sanoisi, että eihän se ole lainkaan noin tai ehkä tuntisi samanlaisuutta, en siksi, että joku nauraisi minulle. Ja jos joku nauraa, tunnen itseni loukatuksi.
Naurunalaiseksi joutuminen on mun suurimpia pelkojani. Se taitaa olla aika monen muunkin ja joistain se paistaa läpi selvemmin kuin toisista. Sellaiset, joista se paistaa läpi, ovat niitä, jotka usein ensivaikutelmaltaan vaikuttavat siltä, etteivät ota itseään turhan vakavasti. He kuuluttavat kaikki omat heikkoutensa maailmalle ja nauravat päälle, jotta ehtisivät sanoa kaiken sen julki ennen ketään muuta. Siten toimimalla ei voi tulla yllätetyksi nurkan takaa ja satutetuksi.
Mä otan itseni ja oman elämäni hyvin, hyvin vakavasti. Jos ollaan rehellisiä, niin eihän meillä ole muuta. Siinä sivussa voin nauraa keittiöpsykologeille tai parisuhdeasioille tai homoille tai jollekin muulle ryhmälle, johon haluan kuulua, ja yrittää käsitellä huumorilla kaikkea sitä, jota en muuten kestäisi.
Ja jos joku pitää minua huvittavana, saatan kokea tuskallisen kuoleman suoraan naurajan silmien edessä silkkaa dramaattisuuttani hernemadon möngittyä aivoon asti. Suosittelen välttämään sitä.
;)
5 kommenttia
audinkopoika
22.4.2007 22:52
Tunnustaa ettei osaa nauraa itsellensä, mutta sitä makeammin kyllä muille ;)
Ehkä siinä on sitä pelkoa tulla höppänäksi ja pelleksi toisten silmissä. Vaikee sanoa..
Tärkeämpää minulla on kumminkin tulla sinuksi itsensä kanssa ja oppia elämään sen kanssa. Elämämisen jaloa taitoa pitää etsiä, tai paremmin opettella, oikeita vastauksia siihen ei paljoa ole...
Yhtä ohjenuoraa olen itselläni yrittäny pitää, muista arvostaa jokaista ihmistä ja ottaa heidät kanssa huomioon, kun jotain teet :)
millikan
23.4.2007 11:11
Sisäpiirijutut voivat olla joskus hyvinkin rankkoja mutta ne ovat hyväksyttäviä jos kuuluu piiriin...homot kertovat sellaisia homovitsejä että jos ne kuulisi heteroilta niin ne olisivat hyvin loukkaavia. Sama pätee moniin muihin ryhmiin.
Minä olen yhden ihmisen sisäpiiri, minulla on oikeus kertoa itsestäni vitsejä mutta muiden sietää käyttää tarkkaa harkintaa mitä sanovat.
kesäpoika
23.4.2007 20:37
Ihan totta Millikan, itsestään ja kaltaisistaan saa sanoa paljon. Vammaishuumori on yksi hyvä esimerkki siitä, että vain ryhmän sisällä saa nauraa tietyille asioille. Tai muutenkin sairastamiselle. Jos kukaan asioita kokematon nauraisi niille vitseille, joita rakas ja minä väänsimme mun oireista aikoinaan, se olisi sairasta. Ne vitsit oli niin sairaita. Oikea reaktio ulkopuoliselta on todeta, että onpa kamalaa, vaikka meitä itseä nauratti katketakseen. Ne on niitä vitsejä, joilla käsitellään aiheita, joita ei muuten kestäisi.
Homovitsejä siedän kyllä heteroiltakin, ja varmaan muutkin, kunhan he on omaa kaveripiiriä ja sitä kautta voi itse tietää, että sävy on oikeasti hyväksyvä ja lämmin, ei pilkkaava. Neitimäisyysvitsit on aina hankalia. Jos ne lausuu pullisteleva miehisyyssyndroomainen machohomo, ei lausujan homous pelasta mitään vaan tekee erilaisuuden pilkkaamisesta ihan yhtä suuren synnin kuin se on kenellä tahansa ihmisellä tai ihmisryhmällä, joka etsii vitsinkohteita ympäriltään korostaakseen omaa egoaan. Siksi ne ei musta koskaan toimi nettiympäristössä, jollei kertoja viittaa selvästi itseensä.
Oikeastaan se taitaa olla niin, että kyllä minä ja monet muutkin osaa nauraa itselleen, muttemme kestä olla muiden naurun kohteena.
sleepygay
23.4.2007 23:05
Kyllä minäkin osaan itselleni nauraa, mutta kuolen, jos joku nauraa minulle. Se vain on jotenkin niin kamalaa.
martin
5.5.2007 13:23
Pieni, keskeneräinen ihminen on rakastettu. Sinäkin!