Ihmisten blogeja on hauska lukea. Ne ovat ihanan erilaisia. :) Toivottavasti myös minun.
Minulla on rällän blogaajissakin muutamia "suosikkeja", joita luen hyvin mielelläni. Yksi niistä on Torontosta, joka on niin ihanan mukava väripilkku kuviensa ansiosta. Se on jotain niin ihanan arkipäiväistä ja hyvin konkreettista (ainakin minulle) - juurikin kuviensa takia. :)
Meidän pitäisi kaikkien laittaa kuvia tänne enemmän? :)
Hauskaa alkavaa viikkoa kaikille. :)
I was walking around in a Target store, when I saw a Cashier hand this little boy some money back. The boy couldn't have been more than 5 or 6 years old.
The Cashier said, "I'm sorry, but you don't have enough money to buy this doll."
Then the little boy turned to the old woman next to him: "Granny, are you sure I don't have enough money?" The old lady replied: "You know that you don't have enough money to buy this doll, my dear."
Then she asked him to stay there for just 5 minutes while she went to look a round. She left quickly. The little boy was still holding the doll in his hand. Finally, I walked toward him and I asked him who he wished to give this doll to.
"It's the doll that my sister loved most and wanted so much for Christmas. She was sure that Santa Claus would bring it to her."
I replied to him that maybe Santa Claus would bring it to her after all, and not to worry.
But he replied to me sadly. "No, Santa Claus can't bring it to her where she is now. I have to give the doll to my mommy so that she can give it to my sister when she goes there." His eyes were so sad while saying this.
"My Sister has gone to be with God. Daddy says that Mommy is going to see God very soon too, so I thought that she could take the doll with her to give it to my sister."
My heart nearly stopped. The little boy looked up at me and said: "I told daddy to tell mommy not to go yet. I need her to wait until I come back from the mall." Then he showed me a very nice photo of him where he was laughing.
He then told me, "I want mommy to take my picture with her so she won't forget me."
"I love my mommy and I wish she doesn't have to leave me, but daddy says that she has to go to be with my little sister."
Then he looked again at the doll with sad eyes, very quietly. I quickly reached for my wallet and said to the boy.
"Suppose we check again, just in case you do have enough money for the doll?"
"OK", he said, "I hope I do have enough."
I added some of my money to his with out him seeing and we started to count it. There was enough for the doll and even some spare money.
The little boy said: "Thank you God for giving me enough money!"
Then he looked at me and added, "I asked last night before I went to sleep for God to make sure I had enough money to buy this doll, so that mommy could give It to my sister. He heard me!"
"I also wanted to have enough money to buy a white rose for my mommy, but I didn't dare to ask God for too much. But He gave me enough to buy the doll and a white rose. My mommy loves white roses."
A few minutes later, the old lady returned and I left with my basket. I finished my shopping in a totally different state from when I started. I couldn't get the little boy out of my mind. Then I remembered a local news paper article two days ago, which mentioned a drunk man in a truck, who hit a car occupied by a young woman and a little girl. The little girl died right away, and the mother was left in a critical state. The family had to decide whether to pull the plug on the life-sustaining machine, because the young woman would not be able to recover from the coma. Was this the family of the little boy?
Two days after this encounter with the little boy, I read in the news paper that the young woman had passed away. I couldn't stop myself as I bought a bunch of white roses and I went to the funeral home where the body of the young woman was exposed for people to see and make last wishes before her burial.
She was there, in her coffin, holding a beautiful white rose in her hand with the photo of the little boy and the doll placed over her chest. I left the place, teary-eyed, feeling that my life had been changed for ever...
The love that the little boy had for his mother and his sister is still, to this day, hard to imagine.
And in a fraction of a second, a drunk driver had taken all this away from him.
The value of a man or woman resides in what he or she gives, not in what they are capable of receiving.
SAVE LIVES DON'T DRINK AND DRIVE
Now you have 2 choices:
1) Repost this message, or
2) Ignore it as if it never touched your heart.
For those who prefer to think that God is not watching over us.... go ahead and delete this. For the rest of us... pass this on.
---
En oikeasti ymmärrä tällaista syyllistämistä. Tarina itsessään on koskettava, mutta tällainen "olet sydämetön hirviö, jos et tätä spammaa kaikille tuntemillesi ihmisille jokaisella mahdollisella keinolla" ei oikein kuulosta minusta kristilliselle sanomalle? :P
No niin.. kello on vaihteeksi taas aivan liian vähän... siis liian vähän, kun pitää kukkua pystyssä ja miettiä töihin lähtöä. Joka siis on kohta. :D
Ja tänään on jo toinen adventti! Kamalaa, kuinka aika kiiruhtaa eteenpäin! Kohta on jo joulu ja sitten, silmäniskua myöhemmin, uusi vuosi kalenterillisesti alkaa.
Ehkä tässä vaiheessa pitäisi pysähtyä miettimään, mihin ihmeeseen sitä on onnistunut kuluttamaan taas yhden vuoden elämästään.
Minusta on tulossa vanha! :D Ajattelen tällaisia. Ja vielä ennen töihinlähtöä.
Ai totta, muuten. Laitoin työhakemuksen blue1:lle pysyvän työsopimuksen toivossa. Jännää, kuinka ihmiset ajattelevat tuosta eri tavalla. Yksi kaverini onnitteli minua oivallisesta valinnasta ja toinen kysyi, olenko hullu. :)
Itse taidan keikkua noiden ajatusten välillä. Pelottaa ajatus siitä, että työ saattaisi olla vain työtä, ei hauskanpitoa. Sitähän se blue1:n työ olisi. Edestakaisia lentoja Ryanairin tapaan, tosin hieman paremmalla palkalla.
Mutta sen näkee ajan kanssa ja siinä vaiheessa, jos edes haastatteluun kutsuvat. :D
Nyt on aika ottaa laukut ja kadota alas odottamaan taksia muiden tyttöjen kanssa. :D Tuitui, muruset.
Ja muistakaa tämän jouluhössötyksen keskellä se, miksi joulua oikeasti vietetään. *<:-)
Millikan! :D
(miksei ihmiset opi, etten voi vastustaa tällaisia, toisaalta ehkä kivempi niin) :D
Eli, Kumman kaa tyylinen ratkaisu. Tarkoitus olisi ruksia parivaljakoista se, kumpi innostaa enemmän :D
{x} Brad Pitt
{ } Tom Cruise
Sori, Tomppa, mutta Brad on mun unissa.. ;)
{x} Jone Nikula
{ } Jouni Hynynen
En niin ees tiedä tuota toista, mutta kuvan perusteella aivan samaa luokkaa Jonen kanssa... :D Jos pakko on valita, niin Jone. :P
{x} Anthony Hopkins
{ } Jack Nicholson
En ole koskaan pitäny Jackista. Tää oli helppo! :D
{ } Matti Vanhanen
{x} Tony Blair
Do I _really_ have to pick one? :P I want neither.
{ } Jörn Donner
{x} Jouko Turkka
Aivot ei kohta kestä enää.
{ } Ray Liotta
{X} Joaquin Phoenix
Joaquin <3 <3 (siksi iso-X)
{x} Sakari Kuosmanen
{ } Hector
Tääkin taas näitä, että kahdesta pahasta pienempi.. :D
{ } Keanu Reeves
{x} Johnny Depp
Sorry, Keanu.. ottaisin molemmat, jos saisin.
{ } Ewan McGregor
{x} Ben Affleck
Tää oli harvinaisen vaikea.. Benillä on söpömmät silmät, mutta Ewan on skotti.. hmmhmmhm
{ } Jon Bon Jovi
{x} Bruce Springsteen
Spruce on komee. :P
{ } Ville Valo
{x} Lauri Tähkä
Son silleen söpönkomee :P
{x} Jim Morrison
{ } Mick Jagger
Yök? :D
{x} Mike Monroe
{ } Andy McCoy
YÖK! :D
{ } Bruce Willis
{x} George Clooney
Jori Klooni vetoaa tällaisiin keski-ikää lähestyviin homoihin :D
{ } Jope Ruonansuu
{x} Mikko Kivinen
Mistä näitä satelee?
{x} Sauli Niinistö
{ } Ilkka Kanerva
Jos pimeessä ja pussi päässä.. kuten muutaman muunkin parivaljakon kanssa. :P
{x} Lauri Ylönen
{ } Jimi Pääkallo
Mieluummin Lauri.
{ } Ville Virtanen
{x} Jussi Lampi
Tää on muuten vaikea taas..
{x} Orlando Bloom
{ } Jared Leto
Orlando, kuten Joaquin on märkien unien kohde :D
{ } Tobey Maguire
{x} Leonardo DiCaprio
Leo on söpömpi. :P Tobey oli ennen paremman näköinen, tosin niin oli Leokin, mutta silti.
{x} Kari-Pekka Toivonen
{ } Antti Reini
"Reiniä en nyt edes hahmota", toteaa Millikan. Yhdyn sanoihinsa täysin.
{ } Santeri Kinnunen
{x} Samuli Edelmann
Kyllähän Samulin ääntä kuuntelisi :D
{x} Patrick Swayze
{ } Kurt Russell
Patrick sentään on esiintynyt koltussa. :P
{x} Al Pacino
{ } Robert De Niro
Al Placebo on ihan ok :D
{ } Teemu Lehtilä
{x} Juha Veijonen
Teemusta kuvan nähneenä.. Juha :P
{ } Andy Garcia
{x} Alec Baldwin
Duh. Alec.
{ } Kevin Costner
{x} Richard Gere
Jos Ricky kelpas Julialle leffassa, niin kai sen vois.. :D
{ } John Malkovich
{x} Jeremy Irons
Ei Malkovichiä. Se näyttää ilkeälle :(
{x} Robert Redford
{ } Paul Newman
Kauheeta! Oon niin vanha, etten ees muista kunnolla kumpi näyttää kummalle :D
{ } Liam Neeson
{x} Ralph Fiennes
Oih.. Ralph on niiiin karismaattinen, etten aina muista ees katsella tekstitystä, kun se on ruudussa :D
{ } Hugh Jackman
{x} Jude Law
Juden silmät.. jos se vaan olis pettänyt Siennaa mun kanssa.. mutta ei :P
{ } Matt Damon
{x} Peter Krause
Krause on niiin söötti Six Feet Underissa :D
{ } Jukka Puotila
{x} Pirkka-Pekka Petelius
Just kun aivot ehti tottua niinku hyviin pareihin..
{x} David Hasselhoff
{ } Matti Nykänen
Lainatakseni Millikania: "Helppo."
{ } Mikko Leppilampi
{x} Peter Franzen
Molemmat? :P Ai, vaan toinen.. vaikeeta.. entten-tentten.. Peter :P
{ } Pierce Brosnan
{x} Daniel Craig
Ehkä helpoin koko listasta :D
Ihmiset ajattelevat liikaa...
Vermilion pohtii pojan suutelemista. Oliko siinä jotain väärää.
Rokkihomo, jonka blogista myös kovasti pidän, miettii syyllistämistä.
Ja minä puolestani mietin, mikseiv't ihmiset vain osaa nauttia tästä hetkestä. Tästä nimenomaisesta hetkestä!
Miksei Vermilion osaa vain tuntea sen pojan huulia omiaan vasten, miksei rokkihomo vain olla onnellinen siitä, ettei itse syylistä seuraavaa henkilöä jostain.
Ja miksen minä osaa ajatella positiivisesti. Joskus esitetyt kysymykset ovat ne oikeat asiat kysyä; ne PAKOLLISET asiat kysyä - vaikka kohteena kuinka olisivat kaverit.
Ja saanko nukuttua, vai oksennanko ensin. Olen amatööri juomisasioissa.
Harmittavaa, ettei Finnkinolla nähnyt kyseistä elokuvaa 3D:nä, koska kuvakulmista ja kaikesta sellaisesta päätellen kyseinen leffa on juuri tarkoitettu siihen. Pitäisi päästä Lontooseen (joka lienee lähin paikka, missä 3D-teattereita on).
Mutta... olen fantasiahörhö, joten en voi kuin kehua kyseistä leffaa. Se on kaunis (Tanskassa on vuoria, tiesittekö?) visuaalisesti ja onpa siinä sangen pitkä kohtaus, kun Beowulf itse on aivan nakuna! :D
Ja niille, joita ne innostavat, niin siinä näkyy tavallaan niinku Angelina Jolien tisut. :D
Okei, tietokonegrafiikka tietenkin aiheuttaa jotain karvannousua... hienot sotahevoset juoksentelivat kuin islanninponit (joka minua hieman häiritsi). Ja tietenkin muutama muu asia, mutta en niistä huonoista jaksa nyt jauhaa :D
Se oli kyllä eeppistä. Niin eeppistä, että meinasi tulla tippa silmäkulmaan. :) Kovasti pidin.
_I_AM_BEOWULF!_ :) (sitä oikeasti pystyi kuulemaan tuon alleviivauksen!)
Käytiin tänään Senaatintorilla katsomassa joulukadun avajaisia. Tori itsessään oli aika täynnä ihmisiä, mutta ei niin paljoa että olisi velloa massan mukana.
Jotkut lapsille tunnetut hahmot (nakkirakki ja katti matikainen, never heard...) koettivat lämmitellä yleisöä.
Kun viimein kello tuli yksi, Helsingin ylipormestari Jussi Pajunen höpötti muutaman sanasen siitä, kuinka mukavaa on saada Joulupukki paikalle ja kuinka tärkeää on muistaa muistaa vähempiosaista lähimmäistä ja sitten painoi kaukosäätimensä nappulaa. Naks! jouluvalot olivat päällä.
Sen juhlamattomampaa tilaisuutta siitä ei varmasti olisi saanut.
No, ei tarvitse mennä ensi vuonna.
Nyt se sitten iski. Jonkinasteinen syysväsymys / -masennus.
Koko tämän päivän ja jo eilen on ollut sellainen täysin voimaton olo.
Harvemmin sanoisin, että olen aivan lamaantunut. Mutta nyt juurikin tuntuu siltä. Kello on kohta yksitoista illalla ja nyt jo/vasta saan valmistettua itselleni einesmaksalaatikon ruoaksi! (mutta maksalaatikko on oikeasti hyvää :)
En oikein tiedä, mistä nyt taas tuulee. En minä voi olla syysmasentuja! Minä.. minullahan on hyvä työ ja muutenkin! Ehkä se on vain liiallinen vapaa-aika. En osaa rentoutua - tai ehkä oikeammin, en halua rentoutua. Onneksi kohta on perjantai ja pääsee lennolle. Ei ainakaan tarvitse huolehtia viikonlopusta sen kummoisemmin.
Pläh. Menen vahtimaan paistinpannua.
Kesäpojalle "ommattu" blogaus :D
np. Loreena McKennitt - Ancient pines
Löysin "arkistostani" (joka siis oikeasti on yhden hyllykorkeuden mittainen pino papereita, muovitaskuja, jne) paperin, jonka sain siinä vaiheessa, kun Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja minun polut erosivat toisistaan jokunen vuosi ennen vuosituhannen vaihdetta.
Yhden paperin laukaisemat yhteydet eri muistikuvien hakuun aivoissa ovat melko tavalla massiiviset. Ensimmäisenä mieleen palasi se helpotuksen ja jännityksen tunne, kun astuin pois papin puheilta (kyllä, siihen maailmanaikaan pappi yleensä tapasi jutustella kirkosta eroavan kanssa, toisin kuin nykyisin) ja olin valmis ottamaan ensimmäiset askelet tuntemattomaan maailmaan, ulos perinteisen suomalaisen yhteiskunnan ovesta.
Olin saanut sanotuksi mieltäni painavat asiat: olin homo ja en halunnut kustantaa roposillani sellaista instituutiota, joka ei hyväksynyt minua sellaisena kuin olin - sekä sen, että maailmankatsomukseeni mahtui muutakin kuin Taivaassa istuva Jumala.
Tätä seurasi aikakausi, jolloin opin kuuntelemaan luontoa, Kuun vaiheita ja miettimään omien tekojeni seurauksia ja harkitsemaan aikeitani jo siinä vaiheessa, kun ne vasta olivat aikeita.
Jossain vaiheessa uuden vuosituhannen alkuvuosina kadotin polun - eksyin siis metsään, enkä nähnyt sitä puilta.
np. Enya - Exile
Oikeasti, tunne siitä, että sisältä puuttuu jotain, mikä siihen asti on tuntunut aina voimakkaalle lämmölle ja hymylle sisällä, jättää ihmisen aika tavalla kylmäksi.
Muutettuani Englantiin oivalsin, mikä se oli. Ja siitä alkoi taas aika, että otin kirjat esiin, seurasin Kuuta ja Maata ja sain kuin sainkin polkuni näkyviin. Ja voin sanoa, ettei mikään ole ihanampaa kuin seistä vanhassa metsässä, korkeiden puiden alla, sulkea silmät ja kuulla tuulen kuiskailu, pienen eläinten rapina jossain kauempana, ihmisten aiheuttamat äänet jossain vielä kauempana... Siinä vaiheessa tuntee olevansa läsnä Jumalattaren ja Jumalan kanssa.
np. Phoenix Wing - Goddess Revealed
Uskotteko, että on vaikea löytää _hyvää_ kirjaa, missä olisi puhetta yrteistä ja niiden lääkinnällisestä ja maustekäytöstä?
Ja sillä oikeasti on merkitystä, tekeekö ruoan kiireessä vai kaikessa rauhassa ja rakkaudella. Se maistuu aivan erilaiselta. Kokeilkaa joskus. Antakaa ajatusten harhailla sekoittaessanne jauhelihakastiketta. Lisätkää siihen yrttejä (ei-niin-)sattumanvaraisesti, luottakaa sisäiseen kokkiinne! :)
Nykyisin - no, nykyisin täytän aikaani taas kerran liiaksi kaikella ei-henkisellä ja koetan samaan aikaan pyrkiä olemaan eksymättä hämärästi näkyvällä polullani. :)
Ja tulinpa ulos luutakomerosta samalla. :)
--
Blogaus siksi, että joskus aikaisemmin tänä vuonna Aurinkopoika sanoi, etten puhu liiemmälti pintää syvemmältä. :) Sen takia tämä oli "ommattu" hänelle. :)
