Kahden herneen kolinaa

Ennen Ramadan-kuun alkua olin kieltämättä aika kauhistunut ajatuksesta paastota auringonnoususta auringonlaskuun. Oikeasti se on kyllä siitä hetkestä kun aurinko alkaa valaista taivasta siihen, kun se painuu horisontin taakse. Ensimmäisen päivän ajat olivat 2:34 - 22:23, joten kukin voi tehdä tuosta omat laskelmansa, kuinka kauan sitä joutuu olemaan ilman ruokaa, juomaa, savukkeita, tv:n katsomista, seksiä, jne. Eli kaikki "kiva" oli yht'äkkiä haram (kiellettyä).

Kahvinjuojana ensimmäiset päivät olivatkin aika kummallisia - ei saanut juoda aamukahvia ja iltapäiväkahvia, keskipäiväkahvia ja iltakahvia. Sitten seurasi se kofeiininpuutospäänsärky - jokainen ylenpalttisesti kahvia juova varmaan tietää mistä puhun.
Nyt kun on aloitettu 9. päivä (minun kohdallani 7., koska töiden takia jouduin kahtena päivänä juomaan kesken päivän) en edes kaipaa kahvia. Eilen illalla iftarin (paaston lopetus) jälkeen nautiskelin kupillisen hedelmäteetä ja se maistui järkyyävän hyvälle. :-)

Se, minkä olen huomannut joka ilta on minusta jotain hyvin jännittävää. Ensimmäiset taatelit maistuvat erittäin makeille, niitä oikein maistelee. Samalla tavalla lasillinen maitoa tai vettä oikein *tuntuu*, kun se valuu ruokatorvea pitkin mahalaukkuun ja sekin maistuu jollekin. Ei ole vain "lasillista vettä", joka on niin arkipäiväinen asia, kuin olla ja saattaa!

Uskonnollisuus sikseen, mutta pelkästään jo tuon ruoan arvostuksen takia kehoitan kaikkia kokeilemaan paastoa, vaikka vain yhden päivän ajan! Se tunne, mikä siitä tulee, kun illalla saa syödä ja juoda, on aivan järisyttävä! :) Vaikeinta tosin on muistaa, että sitä vesilasillista ei saa ottaa, tai ne keksit pitää jättää nyt siihen pakettiin.

Tarkoitukseni olisikin lopettaa kahvinjuonti hyvin epäsuomalaiseen tapaan lähestulkoon kokonaan - jos siitä onnistuisi saamaan sellaisen "sunnuntaiaamun rituaalin", niin siihen olisin hyvä. Tee on aivan yhtä hyvä juoma ja jos teestäkin valitsisi sen vihreän vaihtoehdon, niin saisi oksidanttejakin. :D

Iloista ja aurinkoista lauantaipäivää kaikille! <3 Nautitaan nyt tästä kesästä, kun se vielä jatkuu ennen syksyn sateita. :)

P.S. Tänään Helsingissä ajat ovat 2:54 - 22:05. Ja huomenna, jos jotakuta kiinnostaa: 2:57 - 22:03.

Eräs tuttunu antoi minulle kauan sitten neuvon: "Jos sinulla ei ole mitään rakentavaa sanottavaa - älä viitsi avata suutasi."

Mielestäni se on hyvin sanottu. Rakentava kommentointi ja kritiikki ovat aina hyviä asioita. Kautta aikain täälläkin, olen mielenkiinnolla lukenut blogitekstejä ja niistä kiinnostavimpien kommentit ja mahdollisesti jopa kommentoinut asioita. Ja olen ilolla odottanut kommentteja myös omiin teksteihini.

Koska olen ollut pitkään poissa kuvioista ja jättänyt bloggauksen todella vähemmälle muun elämän viedessä mukanaan, en tiedä onko kommentoinnin tyyli muuttunut. Voihan se olla.

Joka tapauksessa, kommentaattori jolla ei ole julkista profiilia ja joka välttämättä halusi eilistä "Ramadan" bloggaustani kommentoida - kommenttisi, tai lähinnä youtube-linkkisi, on poistettu.
Tulen jatkossakin poistamaan blogeistani turhanpäiväiset, ketään palvelemattomat linkit ja kommentit.

Vaikkakaan minun ei tarvitsisi tätä perustella tuon kummemmin, perustelen silti:
rakentava kommentointi.
Kunnioittakaa sitä.

Huomenna se alkaa. Paastokuukausi, Ramadan, Islamilaisen kalenterin 9. kuukausi.

Silloin kun minä olin koulussa (kuuletteko äänensävyn, sen saman, jota Vanhat Ihmiset käyttävät kertoakseen nuoremmille elämänviisauksia), jostain opin - tokko peruskoulusta kuitenkaan - että Ramadanin aikaan ei syödä päivällä, koska Allah näkee, mutta yöllä saa syödä, kun Allah ei näe. Opetus oli, että se on tekopyhää toimintaa.
Näin myöhemmällä iällä olen tullut siihen tulokseen, että se on kukkua.

Ramadania vietetään sen takia, että osaisimme oivaltaa kaiken sen arvon, jota meillä on ja jota kaikilla ei ole. Se, että kieltäytyy aurinkoisen ajan kaikesta ruoasta ja juomasta auttaa meitä arvostamaan niiden olemassaoloa ja samalla myös kasvattaa luonnetta. Toisin sanoen, se auttaa meitä auttamaan muita, vähäosaisia (ainakin teoriassa) ja samalla vastustamaan shaitanin kammottavia juonia.

Minua tosin hieman jännittää - kyseessähän on ensimmäinen kerta, kun muslimina osallistun Ramadanin viettoon. Jos edes ensimmäinen päivä olisikin ollut vapaapäivä, niin aloittaminen olisi voinut olla helpompaa, mutta kun ei - työhön pitää ryhtyä ja kotiinkin pääsee vasta muutaman päivän kuluttua, inshaAllah.
Mutta jostainhan se on aloitettava ja oikeasti aika mielenkiinnolla odotan omia kokemuksiani (ja säälin työkavereitani, koska en saa pakollista aamukahviani).

Ja voisiko joku kertoa työnantajallenikin, että näin Ramadanin aikaan olisi kiva tehdä töitä vain aamupäivisin?

Meidän vuokraemäntä on sitä mieltä, että niitty muuttuu nurmikoksi pelkästään kun sitä ajelee tarpeeksi usein ruohonleikkuukoneella. (Meidän pihan niitty kaikkine metrin korkuisine pujoineen ja takiaispensaineen, joiden taakse voi mennä piiloon voisi tosin vaatia viikatteen aivan ensimmäisenä - olisikohan naapurilla lainata...)

Minä olen tuosta nurmen ajamisesta hieman eri linjoilla. Edellisessa asuinpaikassa takapihan *nurmikon* kuntoonsaamiseksi riitti tosiaan pelkkä leikkuupuimurin käyttö, koska se oli jo valmista nurmikkoa. Täällä taas pihassa ei tunnu olevan yhtään ainoaa ruohonkortta.

Minun mielestäni tähän tarvitaan ensin niittämistä (ja sadon myymistä läheiseen maataloon lehmille), pintamaan myllerrystä, uusien (hyvien) ruohonsiementen levitystä, lintujen pelottelua koiran avulla, paljon vettä ja aikaa. Sitten saadaan ehkä kasvatettua niityn sijasta nurmikko.

Me nimittäin maksettiin pihan kuntoonlaittamisesta suolainen 100 euron summa ja mitään ei oikeastaan tapahtunut kuin ruohonleikkuu.