Kahden herneen kolinaa

from bbc.co.uk:

"Actress Estelle Getty, best known as sarcastic Sicilian octogenarian Sophia Petrillo in US sitcom The Golden Girls, had died at the age of 84."

The star's husband passed away that same year. Getty died at her home three days short of her 85th birthday and is survived by her two sons, Carl and Barry.

"She was loved throughout the world in six continents," said Carl in a statement, "and if they loved sitcoms in Antarctica she would have been loved on seven continents."

---

Well... "Picture this. Sicily. 1942..."

Laitoinpa tänne pari kuvaa taannoiselta Rooman matkalta. Eniten mua matkan aikana hämmensi raunioiden suuruus ja niiden määrä; koko Rooman "keskusta" tuntui olevan niiden valtaama.
Quirinale-kukkulalta kun laskeutui kohti Forum Romanumia, oikeat, nykyaikaiset talot katosivat! Niiden sijaan näkyi raunioita, hulppea muistomerkki, joka nykyisin on Tuntemattoman sotilaan hauta (ja jonka rakastettavat roomalaiset ovat nimenneet "kirjoituskoneeksi"), lisää raunioita, vanhoja rakennuksia (joista osa on museoita, osa kirkkoja, osa asuintaloja) ja tietenkin Colosseum. Se oli kuin olisi aivan kesken lauseen, kesken askelen päätynyt aivan toiselle ajalle. Jos kadulla ei olisi mennyt autotulvaa, olisin voinut olla todella desorientoitunut!

Kuvassa muuten on otsikon mainitsema kirkko. Ensimmäinen kristitty kirkko Roomassa (miettikääpä siitä, kuinka vanha se on...) ja Rooman piispan istuin.

Martin: "TV ES PETRVS ET SVPER HANC PETRAM AEDIFICABO ECCLESIAM MEAM. TIBI DABO CLAVES REGNI CAELORVM." :-)

Terveisiä melkein sateisesta Göteborgista.
Tai olisikin edes siellä, mutta istun oikeasti Landvetterin vieressä hotellissa ja kirjoittelen blogia kaiken muun tylsän oheistoiminnan ohessa.

Sen lisäksi eilen illalla tylsyyspuuskassa (ja impulsiivisena ihmisenä) selailin easyJetin sivuja ja pitihän se samantien ostaa liput niiden ensimmäiselle lennolle Hesasta Lontooseen. :D Kivempaa tietty olisi, jos kaverit olisi siellä töissä samalla lennolla, mutta ei sitä kaikkea silti saa. :)

Saksaan, Berliiniin avatussa Madame Tussaud'sissa oli esillä Hitler-vahanukke. No, joku riemastuttava saksalainen ei sietänyt tätä ajatusta (varsinkaan kun kyseessä oli osittain veto ja osittain se, että nukke sijaitsi aika lähellä Berliinin juutalaismuseota) ja otti ja repi hahmon pään irti.

Tämä asiahan on herättänyt keskustelua vilkkaalla HS.fi:n keskustelupalstalla. Toiset leimaavat Hitlerin vain hulluksi, toiset muistuttavat siitä, mitä kaikkea Hitlerin oli saatava aikaiseksi päästäkseen siihen asemaan, mihin hän päätyi. Minä olen sitä mieltä, että hän ei ollut hullu, vaan ennemminkin taitava juonittelija.

Oikeasti, jos maailma olisi ollut hieman toisenlainen (otetaan vaikka 100 vuotta ajassa taaksepäin), niin meillä olisi voinut olla käsissämme toinen Rooman valtakunta.

Ja mitä Hitlerin vahanukkeen tulee, niin en ymmärrä sen tuhoamista. On historia kuinka pelottavaa tahansa, ei siltä pidä ummistaa silmiään. Siitä on osattava ottaa opikseen, ettei samat virheet toistuisi.

Tämänvuotisen Helsinki Priden yhteydessä niinsanottu mustapinkkiryhmä (PBB = PinkBlackBlock) sai taas itselleen (ja samalla tietenkin koko GLBT-väelle) julkisuutta.
Niille, jotka eivät tiedä asian taustoja kerrottakoon sen verran, tämä ryhmittymä tänäkin vuonna ajoi ei-setalaista politiikkaa. PBB:n näkemykseen kuuluu, etteivät kaikki GLBT-ihmiset ole SETAn tavoin ajattelevia, keskiluokkaisia heteronormatiivisia ihmisiä. PBB:n mukaan pitäisi olla myös oikeus elää sinkkuna, harrastaa irtoseksiä vaikka pusikoissa, jos niin haluaa ilman, että tällaisia ihmisiä syrjitään.
(kirj. huom. Tämä tausta on hyvin karkeasti ottaen kirjoitettu, lisää tietoa asiasta varmasti löytää netistä.)

Miksi tässä asiassa pitäisi miettiä, kummalle puolelle haluaa kuulua? Molemmat näkökulmat asiaan ovat minun mielestäni aivan oikeita. Mutta miksi pitäisi valita vain toinen? Kyllähän heteroihmisistäkin löytyy varmasti aika monta sellaista, jotka eivät halua (syystä tai toisesta) perustaa perhettä ja asettua aloilleen, vaan viettää sinkkuelämää Samanthan tapaan? Olenko väärässä?

Miksi sitten homojen pitäisi äkkiä asettua olemaan keskiluokkaisuuden lippulaiva ja näytellä yhtä täydellistä elämää, kuin Stepfordin naiset ikään? Eihän se hyvänen aika niin mene. Vai meneekö?

Toisaalta taas, kun tätä asiaa tarkastellaan toiselta puolelta nähdään se karu totuus, minkä SETA on hyvin nähnyt; tullakseen hyväksytyiksi yhteiskunnassa homojen tulee olla tietyllä tavalla mallikkaita ja tietyllä tavalla helposti samaistuttavia.
Tätä hyväksyntää ei varmasti edesauta PBB:n maalaama kuva pusikoissa seksiä harrastavista miehistä (ja jos tähän lisätään vielä Tom of Finlandmaiset nahkakuteet, niin hyväksyttävä mielikuva lienee juuri kulman takana...), vaikka sellainen olisi kuinka oikeutettua tahansa.

Kumpi taho sitten on oikeassa? SETA vai PBB? Vai - onko kumpainenkaan?

(sama kirjoitus myös osoitteessa: http://druusi.vuodatus.net/ )