Kahden herneen kolinaa

Minun täytyy olla tullut hulluksi.
Täysin hulluksi.
En usko, että kukaan muu menee tekemään mitään tällaista, mutta tämä taitaa osoittaa vain sen, että olen fanaattinen - roolipelaaja siis.
En saanut vaihdettua Finnairin lentolippuni lentopäivää myöhemmälle, joten jätin sen käyttämättä ja lennän Harpulla takaisin kotiin - maanantaina.
Loogisuus ja kaikki sellaiset kukkaruukkuun ja Coniin! Hop!
Tuntuu muuten helpottuneelle. En olisi missään tapauksessa mennyt Emiratesille töihin. Arabiemiraateissa kun homous on kuitenkin kuolemanrangaistuksella rajoitettu asia. Pidän hengestäni.

Tietenkin!
Totta kai!
Sama toistui viime vuonna. Tai siis pitäisi kai sanoa, että viimevuotinen toistui tänä vuonna. Ihan miten vaan.
Viime vuonna kesälomallani oli noin +5 astetta lämmintä ja ihanan kesäinen ilma. Tänä vuonna olen odottanut kesälomaani kuin kuuta nousevaa. Säätiedotukset Suomessa ovat luvanneet vaikka kuinka ihanaa ilmaa. Pääsen tänne ja mitä saan: sadekuuroja ja sen sellaista. Lämmintä sentään onneksi on. Tämäkin päivä mennyt sateen keskellä. *puuhk* Kesälomat eivät taida olla minua varten.
Kuva muuten on Cadizista. Minä olen se mustahousuinen. :) Eikö olekin ehdottomasti osakilpailun "paras lomakuva" voittaja-ainesta?

Ah ja voi!
Ropecon 2005 on ensi viikonloppuna ja MINÄ EN PÄÄSE! Vuoden ainoa tapahtuma, jonne todella haluaisin ja jota varten lomanikin ryin tähän kohtaan kesää. Ja sitten en pääse. Ensimmäinen kerta vuosikausiin (8 vuotta?) kun en ole paikalla. Aluksi harkitsin jopa työhaastattelun väliinjättämistä sen tähden, että olisin päässyt pelaamaan ja pelauttamaan, tuttujen näkemisestä puhumattakaan. Tulin järkiini?

Törmäsin männä päivänä hyvään ystävääni, joka on töissä tässä rakennuksessa. Itse "pääsin pois" sieltä viime syksynä (ei, en ollut pakkohoidossa, vaan hoitsuna, niille jotka miettivät päissään tätä asiaa). Kämppisparat. Joutuvat kärsimään sitä, kun koetan selkeyttää asiaa itselleni. Olen jo tullut siihen tulokseen, että itse työtä en ikävöi, mutta en edelleenkään usko, että tulen koskaan löytämään yhtä mahtavia työkavereita mistään. Heitä on ikävä. Pitääkin käydä tervehtimässä ja tarjota pullaa.

Kesä. Ja loma. Ja vasta nyt, kun asuu ulkomailla sitä osaa arvostaa Suomen kesää. Sitä on vaikea selittää, mutta niin se vaan on, että tässä maassa kesä on Kesä ja muualla se tuntuu vain kesälle. Mikähän siinä on.
Ulkomaalaisetkin kyselevät aina, että mikä siinä Suomen kesässä nyt muka on niin erikoista. Koeta sitä niille selittää, kun et osaa sitä itsellesikään sanoiksi pukea. Katsokaa kuvaa, se sisältää enemmän kuin sanoja. Kuulemma.