Nyt se sitten iski. Jonkinasteinen syysväsymys / -masennus.
Koko tämän päivän ja jo eilen on ollut sellainen täysin voimaton olo.
Harvemmin sanoisin, että olen aivan lamaantunut. Mutta nyt juurikin tuntuu siltä. Kello on kohta yksitoista illalla ja nyt jo/vasta saan valmistettua itselleni einesmaksalaatikon ruoaksi! (mutta maksalaatikko on oikeasti hyvää :)
En oikein tiedä, mistä nyt taas tuulee. En minä voi olla syysmasentuja! Minä.. minullahan on hyvä työ ja muutenkin! Ehkä se on vain liiallinen vapaa-aika. En osaa rentoutua - tai ehkä oikeammin, en halua rentoutua. Onneksi kohta on perjantai ja pääsee lennolle. Ei ainakaan tarvitse huolehtia viikonlopusta sen kummoisemmin.
Pläh. Menen vahtimaan paistinpannua.
