Kahden herneen kolinaa

13. syyskuuta

Millikanin blogista bongasin idean katsastella mitä maailmassa on tapahtunut syntymäpäivänäni. Sen lisäksi, että *minä* synnyin, on tapahtunut mm. seuraavaa:

- Vuodesta on silloin jäljellä enää 109 päivää.
- 1941 – Panssarilaiva Ilmarinen upposi törmättyään merimiinaan, 271 ihmistä hukkui.
- 1989 – Suurin apartheidin vastainen mielenosoitus Etelä-Afrikassa Desmond Tutun johdolla.
- 1993 – PLO ja Israel solmivat rauhan.

Muita samana päivänä syntyneitä heppuleita, on:
- 1087 – Johannes II Komnenos, Bysantin keisari
- 1916 – Roald Dahl, kirjailija
- 1979 – Kai Vainiomäki, suomalainen sarjakuvataiteilija

Kuolleita sinä päivänä:
- 1321 – Dante Alighieri, kirjailija ja runoilija (Jumalainen näytelmä)
- 1984 – Konsta Jylhä, suomalainen kansanmusiikin säveltäjä (s. 1910)
- 1996 – Tupac Shakur, rap-laulaja

Tosi tylsä päivä siis :D

np. Loreena McKennitt - Ancient Muse - Caravanserai


Yömietteitä

Yö.
Pitäisi nukkua, mutta jos menen nukkumaan, aamu tulee liian nopeasti. Jos en mene nukkumaan, puhelin voi päivystyksen takia soida neljältä. Tai voi se soida, vaikka nukkuisinkin. Olisiko parempi joutua huomenna aamusta lennolle, olisi sunnuntai vapaana? Vai olisiko parempi mennä lauantaina lennolle, suunnitellusti? :)

Miksi asunnot Helsingissä maksavat niin rutosti? Ja miksi edes katselen sellaisten hintoja? Jos edes villeimmissä kuvitelmissani uneksuisin ostavani asunnon, se tarkoittaisi sitä, että olen viimeinkin valmis asettumaan aloilleni! En ole! Enhän edes tiedä, haluanko tehdä töitä sairaanhoitajana vai stuerttina?! Ja jos haluan, niin jäänkö Helsinkiin? Muutanko Englantiin? Mitä teen?!

Joskus minusta tuntuu, että olen kuin Mikki Hiiri merihädässä -laulussa: seilaan pitkin ja poikin elämääni kaarnapurrella, vailla mitään suuntia, päämääriä. Missä vaiheessa herään ja tajuan, että "hei! nyt on liian myöhäistä."

Mitä merkitystä on kerätä ympärilleen sänky, kirjahyllyjä, vaatekaappi ja muita huonekaluja huomatakseen vain seuraavassa hetkessä alkavan putkiremontin (tästä on blogattu aikaisemminkin!) ja se jo tekee elämästä sietämätöntä. Samalla se sotkee onnistuneesti (tietenkin vain yhdeltä osaltaan) koko kesän varalle tehdyt suunnitelmat.

Suussani on afta. Ensimmäinen varmaan yli puoleen vuoteen. Siitä jo huomaa, että jokin asia / jotkin asiat vaivaavat ja painavat mieltä niinkin paljon, että kroppani alkaa hermostua. Ja miksi suun sisäpinnalla pitää olla kivulle alttiita hermopäätteitä?

Mutta joo, annanpa aivoilleni aikaa levätä (rem-unta ja kaikkea muuta) ennen kuin aivosilta herättää minut aamulla. :) Fysiologian kirjasta on kuin onkin jäänyt asioita muistiin (pitkäkestoiseen, kun lyhytkestoisen muistin kesto on 5-30 min). :D

Kivoja unia kaikille :)


Koulutöitä

Annoin itselleni luvan pitää tänään (ainakin osittaisen) vapaapäivän saliurheilusta. Eilen minulle muristiin siitä (pariinkin otteeseen), että en ole pitänyt välipäiviä, vaan paahtanut menemään onnesta soikeana uudelleen löytämäni harrastuksen parissa. :)
Mutta se on kuin lupaus paremmasta elämästä; saliriekkumisen jälkeen olen väsynyt, mutta silti tunnen voivani paremmin. En ole 24/7 vihainen ja katkera työstäni ja muista asioista, jotka ahdistavat. Minulla on ainakin sen salirääkin ajan aikaa vain ja ainoastaan itselleni ja iPodilleni (minne on pakko laittaa treenimusasoittolista!).
Mutta jos kaverini meinaa tänään mennä uudelle ryhmätunnille, joka on "kiehtova yhdistelmä tai chi:ta, joogaa, pilatesta ja aikidoa", count me in! :)

Närkästyin melkeinpä toissapäivänä, kun yksi kaverini laittoi minulle saliaikani aikana viestin: "sinulla on puhelin kiinni!" Grr, se on kiinni juuri sitä varten, että minulla on oikeus pitää se kiinni juuri silloin kuin haluan. Onneksi kännyköissä on virtanappi. :) Sillä hetkellä oikeasti tajusin, että se on vain ja ainoastaan minun aikaani, ei ranneliikkeen, ei työpaikan, ei koulutöiden... vain minun. :) <3
Oivalluksen jälkeen henkinen tasapainoni on varmaan saanut uuden tujauksen, koska en tunne enää olevani huteralla sillalla :)

Tänään, siis, aion ottaa rauhallisemmin salin kanssa ja keskittyä kahteen tulevaan tenttiin ja kun olen lukenut muutaman tunnin, väkerrän listaa valmistumistani ajatellen. Onneksi olen oppinut muutaman vuoden aikana, ettei kaikkea kannata jättää huomiselle, vaikka "vielähän tässä on ihan hyvin aikaa". Kun saman saisi vielä opetettua muille ihmisille. :)

Toisaalta, mieli tekisi mennä salille ennemmin kuin ottaa koulukirja kauniiseen käteen... >:-) Mutta taidan silti voimistella aivoja tänään. :D

np. Jean-Michel Jarre - Chronologie


Grr.. putkiremppa

Tänään oli se vesikatkos. No, WC:ssä vesi toimii ihan moitteettomasti, joten käymme sieltä (lavuaarista, ei pöntöstä!) hakemassa myös keitinvedet.
Miksi? No, keittiön hanasta vettä tulee englantilaisen suihkun paineella, eli aika tavalla olemattomasti. Tosi kiva. Jee. \o/


Koira ja kissa

Ah, lukaisin taannoin (kenenhän blogissa se oli?) otteita koiran ja kissan päiväkirjasta. Syystä tai toisesta se pulpahti mieleeni ja ajattelin laittaa tännekin eroavaisuuden koirain ja kissain ajatusmaailmassa.

Koira:
Ooh! Ihminen antaa minulle ruokaa, suojan ja rakkautta. Ihmisen täytyy olla jumala.

Kissa:
Ooh! Ihminen antaa minulle ruokaa, suojan ja rakkautta. MINUN täytyy olla jumala.

Se on hyvin osuvaa. Tosin nuo kaksi naukua, jota tässä taloudessa asuu ovat se poikkeus tuohon sääntöön. :) Tai sitten en vain ole tajunnut niiden täysin läpinäkyviä keinoja saada hellyyttä - menen vain kerta toisensa jälkeen samaan lankaan. :D


Tiistaiaamu ja putkiremontin ensioireet.

Minulla on omituinen olo, taas vaihteeksi. Ehkä se johtuu siitä, että nukuin jälleen kerran valot päällä ja samalla pelkäsin, että ne sammuvat.
Eiei, en pelkää pimeää (ainakaan suoranaisesti), vaan sitä tunnetta, että valot sammuvat ja jään pimeään. Sillä tavalla metafyysisesti (tai jotain) :)
Lisäksi minulla oli Tunne. Tiedättekö sellainen tunne, kuin joku puhuisi silloin, kun nukkuu. :) => eli luultavasti olen taas jutellut niitä näitä unissani. :D Tai sitten en.

Putkiremppakin lähestyy. Sen pitäisi alkaa noin 21.5. ja kestää hieman yli 3 kk. Mitähän sitä keksisi siksi aikaa? Olen niin manannut sitä, että juuri ehdin saada elämäni paikalleen ja melkein seuraavassa hetkessä tulee eteen putkiremontti, joka käytännössä pakottaa minut muuttamaan johonkin tilapäismajoitukseen yli kolmeksi kuukaudeksi! En yksinkertaisesti halua. Haluaisin vähitellen asettua sillä tavalla aloilleni, että voisin alkaa hamsteroida itselleni huonekaluja (muutakin kuin sängyn ja kirjahyllyn) ja ehkä jopa muutaman taulun seinälle. Ei tällaista jatkuvaa kulkemista paikasta ja maasta toiseen. Ei vanha jaksa. :)

Taidan laittaa jotain musiikkia soimaan ja mennä takaisin sängylle (piti käydä suihkussa ennen kahdeksaa, kun silloin alkaa vesi- ja viemärikatkos) lukemaan Ancestors of Avalon -kirjaa.

Siltikin olen sitä mieltä, että tästä päivästä tulee Hyvä. :)


Maanantai ja Ostara (tulee, oletko valmis)

En tiedä miksi, mutta minun on taas pakko blogata hieman jotain muutakin kuin aivan arkipäiväistä tekstiä. :)

Normiosuus: :D
Tänään on ollut kieltämättä ihan kiva päivä; kävin juttelemassa tutoropettajani kanssa ja sovimme jo seuraavasta tapaamisesta. Taas tuntuu, että valmistuminen on askelen lähempänä kuin ennen tapaamista. Olkoonkin, että se opettaja oli lähdössä pois koululta, kun koputin huoneensa oveen - oli sitten unohtanut meidän tapaamisen. :D

Outoilut: :D
Joka tapauksessa, Ostara lähestyy. Enkä oikein tiedä, miten haluaisin / voisin viettää sitä. Jotenkin tuntuu, ettei sisätiloissa oikein pääse siihen tiettyyn vireeseen ja voitte varmasti samaistua minuun, kun sanon, etten millään haluaisi mennä Koffin puistoon hillumaan välineineni. :D
Enkä sitä paitsi osaa puhaltaa munia! Miksen opetellut taitoa pienenä?

Peruspanikointia:
Anatomian tentit lähestyvät ja niihin pitäisi oikeasti ilmoittautua. Minusta tuntuu, etten millään ehdi lukea tarpeeksi - ja vaikka lukisinkin, kaikki hermot ja aivolohkot menevät aivan sekaisin ja en osaa mitään! Apuapuapaniikkipaniikki! (Jos olisin levyseppähitsaaja, ei tarvitsisi miettiä tällaisia asioita. Kai.)

1705 lähestyy! Apuapua!

Kesätyöpaikka pitäisi saada järjestymään tavalla tai toisella. Pitäisi varmaan soittaa HUSiin työhönottajalle, joka kuitenkin on kamalan nihkeä ja ei halua mua töihin. :(

Päivän linkki:
http://www.westbankstory.com/

Mainio vertauskuva nykyajan ongelmista. :)


It's all about me, me, me.. :)

Käykää muuten katselemassa ihastuttavia tuotteita osoitteessa: http://www.davidandgoliathtees.com/

Niin eli siis, blogilaatikkooni (postilaatikon vastine?) kolahti viesti, että miut on haastettu. Tässä vaiheessa tiedän jo täysin turhaksi laittaa haastetta eteenpäin, joten haastan KAIKKI! jotka lukevat mun blogin. ;) (ja eivät siis ole vastanneet). :) Mitäs menit lukemaan. :D

Eli tässä virallinen litania:

Bloggaajan, joka on haastettu, pitää kertoa kuusi asiaa, joista pitää itsessään ja elämässään. Ja mielellään vähän erikoisempia, kuin vain työ, mies yms... Tämän jälkeen pitää haastaa kuusi bloggaajaa (joko täältä tai ranneliikkeen ulkopuolelta) ja ilmoittaa haastetuille siitä, että hänet on haastettu ja että mistä saa lisätietoja. Kerro säännöt omassa blogissasi.

And then the fun part:

1) Silmäni. Ne ihanat vaaleansiniset, joilla voi joko haaveilla tai tuijottaa The Bitchy Ice Queen of Finland (tm) -tyylisellä katseella. :)

2) Roolipelit!! :) Erityisesti Ars Magica, Mage the Ascension ja Dungeons & Dragons (3.5 edition) :) Olen omanlaiseni nörtti. Ja tietenkin Ropecon (www.ropecon.fi)

3) Elämämme miehet, lempilapseni, joka valitettavasti on jäänyt tauolle kirjoittajan herpaannuksen vuoksi :P

4) Lontoo :) Ehdottomasti Lontoo. Se on osa elämääni jo liki 40 kertaa siellä käyneenä (Suomesta!) ja siitä, että tämän lisäksi asuin sen likellä vuoden verran :) Sitä vaan rakastaa tai vihaa. Ikävä kyllä siellä on viime aikoina tapettu turhan monta teiniä.

5) Lay-overit vs. edes-takaset :) On se kieltämättä kyllä aina todella ihanaa viettää hetki siellä, minne lentää. Tai ainakin naapurisaarella. Ensi viikonloppuna Teneriffalla vaan saisi olla parempi sää. Enkä juo pullollista halpaa viiniä, josta tulee päänsärky.

6) Latina :) Haluan oppia latinaa. Sehän on maailman järkevin kieli opetella! Mutta ainakin kaunein.

Noin, ja taas tiedätte hieman enemmän minusta. :)



Simsalabim, osa 2

(lue ensin osa 1) :)

No, käyttelin edellisessä kuvassa ollutta silitysvälineistöä ja tempaisin ennen salille menoa (minne muuten en sitten tänä torstaina ehtinyt, kun menen Hanskan kanssa kaffelle :) ja tuloshan on seuraavan näköinen. :) Perin onnistunutta, etten itse sanoisi :)

np. Mike Oldfield - In High Places