kukkien kasteluu, huonekalujen maalaust, koiran paijaamist ja kahvitteluu, pitsan syöntii ja kaalin, porkkanaa ja grillaten vois laittaa ryynimakkaraa. siin on hevosta ja ohraa. hain eilen kirjastost kiintoisaa dataa, oon joten ki hirveen innoissaan ajatuksest et opettelisin kokkaamaan. sillai oikeen kunnol. et osais boheemisti heittää tuorei yrttei kupeeseen, laitella kavereil nappisoppaa rennosti samal ku vauva nukkuu sylis ja koira leikkii phal luun kanssa.
oikeesti mun pitää mennä nyt pihal laittelee ja siivoon, siis mul vanhempien pihavajas aika mieltsi määrä vanhaa iltapukuu, morsiusmekkoo ja things ku ajattelin et pitäis siivota ja viikata, tuulettaa ja diilaa eteenpäin. ei mul o tarvet enää hamstraa niin hirveit määrii kamaa nurkkiin (eipä..) ku ennen. semminkin jos taas alkaa miettii enemmän muuttoa johonkin muuanne, mis olis ehken enempää työtä tarjolla. toisaalta tykkään mun maisemast niin paljon et oli shankala kuvitella mikä toinen maisema antas niin paljoo kiksii ku nykynen.
ok, kukkaset kasteltu, nyt naputan hakemuskii gallerioihin ja työhakemuksii. ja sit se m ku mul nyt mieles et tos yhdes kukkapenkis on ihan mielsti muurahaispesä siel maassa siis. se ei liene kasveil ja kukil ihan parasta ja sillai (tai siis voisin kuvitella..) mut miten sellasen saa sit heivattuu pois sielt? tai et onk ees tarvetta? täytys varmaan hiukan googlailla asiaa. ja sit et voik omenapuita ja kirsikkapuita syksysin jotenkin leikkaa tai onk se vaan keväisin..? monta mones.
kattelen ohjelmaa kiinan kielletystä kaupungista. onk tää nyt sit toinen osa. kovin fabuloivaa. iskä on aikoinaa käyny kulmil. ne oli lapsena mul aika kovaa valuuttaa ku katteli iskän diakuvii kiinan reissult. yleensäkin diakuvat must ihan sairaan komee keksintö. don't get me wrong, digitaalinen maailma ihan parasta mitä on, kamerat, musta kaikki vaan ihanaa et on tää todellisuus mut samaan aikaa on aika schade ja scheisse et ihan klassist kuvaa ei niin paljoo enää nää, siis ihan filmikameraa ja pimiöö. joillein on kauhistus et on photoshoppaust ja kuvankäsittelyy et ei o enää valokuvaa. ei ehkä oo klassisesl mieles valoikuvaa mut kyse onki siit et on kuvaa. ja sit kun oikeen alkaa puritaani kääntleen ja väänteleen ni mihin se raja vedetään et on aito ja oikee valokuva. et saako laittaa valoo eri suuntiin ja säätäen et tulee oikee varjo oikeeseen paikkaan ja semminkin kun sit ihan pimiössä valotetaan ja laitetaan ni saahan siinäkin monen sorttista kuvan suhteen diilattuu, et onk ne sit ok. sit on kaikkee hulluu ku on vaikka ripsivärii ku mainostetaan, et hirveenä shokkina ja paljastuksena et onkin mallin naamaa fiksattu ja ripsii pidennetty. vittu joo vai? kun aina luulen et ihmisil olis jonkunlainen taju ja taito lukee vaikkapa kuvia ja uutisii mut ei taida olla. tai et kai se voi olla kans tarvetta pönkittää omia ajatuksiaan ja näkemyksiään, et suljetaan silmät siinä vaiheessa kun saadaan omaan myllyyn vettä. eihän kukaan oikeesti kuvittele et meikkikuvat ja -mainokset olis ihan käsittelemättömii? hmm.. nii, siis katon ohjlemaa kiinast, tuli mieleen lapsuuden diat. must diat edelleen kova juttu. samaan fiilikseen ei pääse powerpointil ja slideshowl, tiettykään. mut samaan taas ei pääse dial.
pelse pieni pirpana
isän, äidin ilona.
pelse pieni piimäsuu
nauraa niin kuin täysikuu.
poimi, pelse, varovasti elon tiellä ruusuja, kauneimmankin ruusun alla lienee piikki pistävä.
Kiertelin, kaartelin kaupungin ympäri,
katselin kaunista kukkaa.
Kuka se oli se nätti poika,
joka silitteli pelsen tukkaa.
tää mua hermostuttaa ihan sikana:
Pata, kattila ja kauha,
onni, rakkaus ja rauha.
Toivon sulle ukkokullan
lihavan kuin ranskanpullan.
eilen oli ihanaa. joka tavalla. alettii tekee kaikkee kreisii pläänäyst et kuka ja mis ja koska sit torstaina, mitä nautitaan päivän mittaa, mil mennää ja koska ja sillai, setilistaa ja alettii funssaamaa et olisko ehken maailman kovin ja siistein juttu et paukkais tallinnaa tiistaina mut en sit tiiä, massit iha lopus eikä o mitään tieto mist seuraavat massit tulos. ellei sit löydy jostai parkkihallist kymmenii tuhansii muovikassist.
tänää edes klassillinen vapaapäivä, et siivoust, imurointii ja käyn mutsil ja ukkol viemäs auton ja hakees pyörän. sit laitellaa kivasti poikkiksen kans ruokaa ja miksei vaik mentäs johonki kulmil hegailee ja kattelee. olis äärest ylellist mennä oikken ulos syömää mut ehei, se on porvareitten metkuja eikä yhtän sovi meiän rahatilanteesee.
kriisin lykkää seuraavana se et mul ei vissii varaa lähtee hesaan katto grace jonesii.. tekis kovin mieli ihan vilpittömästi mut video ku ei ihan o tää talous mallillaan.
pyhä. muistan teininä ku en tienny mitään niin ärsyttävää ja tuyrhaa ku pyhät, kirkoliset pyhät. varsinki jos osu lauantaille. ja siis nuoruus osu aikaan ettei ollu samoi mahiksii mennä kauppaa ja leffaa ja huinimaa ku oli siyt vasiten kaikki paikat kiinni ja säpis. alkoo mietittii just hetki sit miten hulluu se o n ollu et jonos tiskil ja siit sit pyydetty mitä halutaan. kysele siin sit vinkkii ja muutenki oli koko se ilmapiiri niin jotenkin.. et hiukan salaa mentiin ovest sisää et jos joku tuttu kuitenki vahingos olis kulmil. hulluutta.
pitää mennä. pyörä odottaa. mun jalkajarrut huutaa ihan vitusti ku jarruttaa mut en oikeesti tiiä mitä niil vois tehdä. oon aika käsi teknisis jutuis. poor old me. haluisin oikeetsaan uuden pyörän vaik vanha monark vast 2 vuotta vanha. en korvaamaa vaan komppaamaa. sit haluisin sellasen kipparasarvisen kapeerenkaisen lutkun. sit vaan menisin.
sataa kivasti ja tunnin pääst lähdetää meren rantaa juomaa skumppaa, kuuntelee madonnaa, puhuu madonnast, kattoo kuvii madonnast, juomaa lisä skumppaa ja sit katteleen ku ruotsin suuntaa lipuvat laivat menee ohi. tulee ihanaa.
iltikses oli et madonna saattas hyvinkin olla suomes useamman pävän, et jo tallinnast tulis kulmil. mitenköhän on, mahtaak olla.. mut mitäpä se mua nappaa, en oo kuitenkaa ees hesas ku vast torstaina. ellen sit vaapu tallinnaan pika pikaa kattoo kans mut ei oikee oo varaa kuitenkaa vaik olis edukast tarjoust ja diilii siin hollil.. hmm.. tai pitäiskö? ei varmaa, ku koira ja kaikkee.
äärest kiinnostavaa oli kun kuva oli löytyny madonnan kohutuist kuihtuneist käsist et olik sit kuitenkin ihan photoshopattuu dataa. jännä. kamui vissii turus tänää mut ei o mtää kuulunu ni en tiiä onk viel tai miten.
en o koskaa oikee tajunnu sadetta. siis ihan kliffaa musaa ja sillai näpsä ääni mut mun makuu liian jotenki sellast.. aikuisrokkii ja fiilistelyy ja balladii.
mun ex-pomon mies diilas musiikit liikkeisii ja sisso miten huono maku voi olla aikusel miehel. ihan kreisii shittii soi aina vaan. semminki ku ihastuivat mamma mia leffaa ja soundtrack soi monen monta viikkoa putkee. olis ollu nyt sit ihan abba mut se bloody coverointi söi miestä ja lujaa.
tekeek sade viel musaa?
musavideoitakaa ei enää nykyää tehä samal taval ku ennen. must se on sääli. paitsi lady gaga on tehny muutaman ihan sairaan hienon musavideon. ihan mieltsii matskuu.
---------------------
edit. eikä saden ääni ees oo lopulta niin kliffa. sillai hutinaa, ei iske mul. muistuttaa kyl menneest ajast ku oli sillon aikoinaa kovasti esil monel eri foorumil. mitähän sade tosiaan tekee nykyää?
oon rullannu netis ja tuubis nyt muutaman päivän ja kattellu kaikkee videoo ja juttuu. illal mennää kaverin kaa viettää madonna-iltaa meren rannal ja oikee laitetaa tukat ja meikit, repellää hiuka verkkosukkaa ja ripustetaa krusifiksit kaulaan. tulee ihanaa. kaverit kerto metallican keikast poris taannoin ja miten kreisisti siel meni poistuminen ja portit lentelija järkkärit pelkäs. kattellaa miten madonnan keikal ku ne 80000 ihmist alkaa vaappumaan kohti keskustaa ja miten mahtaa olla baarien jonojen laita. enihuu, se ei o ajankohtasta just nyt kun on vast lauantai ja keikka vast torstaina. mul ihan kreisi plääni ja mietinnäs uus työpaikka. pitäs ottaa vallan asiaks laittaa hakemust menemää ja siit sit jatkaa. ja mietin et pitäskö pukeutuu madonnaks työhaastatteluun. eilen ihasteltiin kaverin tatskoi ja katteltii toisen kaverin tulevii kuvii. tykkään kovin ku on se selkee linja niis kuvis et musiikkii ja kissoi, musikaalisii kissoi, bändii ja hulluutta. just nyt työn alla drowned world kiertue. sitä en nähny, mut re-inventionin aikanaan näin. sticky&sweet piti eka et damii kattoo mut olin just palannu suomee siin ja koulu loppu ni seki sit jäi mut onneks nyt mahikset sit päästä kulmil. ai nii ja confessions oli siin välis kans ku en menny. sinne oli liput mut vasiten myin sen toisen ku sillo lähettii berliiniin kamun kaa kattelee maailmaa. aika jeessii. mun pitäs mennä käymää porukoil ku isoveli perheineen kulmil ja sillai pakko tavallaa mennä vaikkei yhtää nappais. oon joenki kyllästyny mn perheesee, siilai et ei ihan jaksais aina vaan sitä samaa hysteriaa ja hulluutta. ja kun on näit juttui et mein perhees ei puhuta mistää. ikinä. ni ei jaksais sellast pysähtyneisyyttä. perintönähän sellaset menee kaikki, lapsuudest opittuu ja siirretää eteenpäin. onneks mul ei o lapsii. eikä tu oleen tietty ku ei o vaaraa et vahingos tulis et skordero rikki tai mitää. mä en ees tykkä lapsist. ne on rasittavii. ja monet nuopret vanhemmat voi olla äärest ärsyttävii ja olevanas. kun "ette tiiä mitä on oike elämä ennenku on lapsii" ja blaah.. ku ihan vilpittömästi mua ei edes kiinnosta kavereitten lasten kehitys, en tiiä miks mut ei vaan natsaa. kauheeta. olenko tunteeton? mun kaveripiiris kyl aika samankaltasta meisinkii kaikil et ei lapsii tarvi saada ku siin menee niin moni asia niin erilaiseks ja sen verran hedonistist porukkaa et ei kukaa oikee o halukas luopuun omast ylellisest elämäst ihan just nyt viel. kaverit miettiny et hankkivat 100 000 mopsii komppaamaa lasta tai sit muutaman kissan lisää. kyllä se siitä. mulla vaan toi vanha koira juonikkaasti kulmil koko ajan. seki tykkää madonnast. ja onhan mul toi poikkis ku on kans sisaruksii ja lapsii ja hän kyl sillai tykkää lapsist ni eri ote hiukan hänel. pitäs mennä suihkuu ja laittaa naama nätiks. sit visiteeraamaa perhettä. ja auto jääny kaverin pihal. oi tylsyys täyty kävellä..
mua on aina kiinnostanu hirveest kaikensorttinen julkinen elämä. ei sillain et ite haluis millään muotoo olla julkinen eikä es vältsyyn silleen et itteens kiinnostais ihan tolkuttomasti mitä tom hanksin roskiksest löytyy mut sillai et vaik just tää jacksonin kuolema et miten sitä uutisoidaa ja kans tietty madonna ku ollu niin kova fani kautta aikain. sit on ihan mtv3.fi kertomas et beth ditto on uus ja erikoinen muoti-ikoni, kun lihava ja lesbo ja viel feministi. mul on hirveen hajanainen ajatus dittosta. näin livenä tukholmas kaks kesää sit eikä nyt ihan mieltsii vaikutust tehny sillai et ihan kliffaa musaa, lila spandex joo lihavalla kresiiss shittii, totally cool ja way rad mut ei siis sillai et olisin menny mitenkää pähkinöiks, suuntaan tai toiseen. mua ei vois vähempää pöyhästä onk joku mies tai nainen, lihava tai laiha, homolesbo tai hetero, uskos tai huora jos muusikoist puhutaan ni enemmän tietty merkkaa se et mitä se musiikki on ja näin, tällasii perustavaa laatua olevii ajatuksii tähän alkuun ja pohjaks. mut kun mtv3.fi kirjottaa sivuillaan et
"Räväkkä nainen on herättänyt huomiota päätöksellään olla ajamatta kainalokarvojaan. Nähtäväksi jää, leviääkö tämä villitys Ditton fanien keskuuteen."
ni mul jotenki nousee niskavillat pystyyn. ensinkin; "herättänyt huomiota"..? ihan oikeesti, herättääkö kainalokarvat huomiota ihan niin paljon et voidaan sanoa et ne "herättää huomiota"? ja toisekseen "päätöksellään olla ajamataa".. joo, varmasti on tietoinen päätös etti aja karvojaan mut (tai sit olen liian aamukaffel viel) jotensakin mulle jää tost tunne et kysees olis suurikin päätös, oikein huolella ajateltu ja plussat ja miinukset listattuna ennen päätöstä, "en aja enää kainalokarvojani". for real.. mulla kuitenkin muutamia tyttöjä tuttavapiiris kun ei myöskään ajele sääriään tai kainaloitaan ja kukaan ei o sen suurempaa päätöstä tehny asiasta saati herättänyt huomiota. joo joo, tiiän, mut silti. se mis beth ditton pisteet kokee kolauksen mun mielessäni on läpänderi (mikä saattaa olla mtv3.fi:n omaa tulkintaa tai sit ei, en tiiä) on
"Värikkäitä asuja suosiva Ditto on tosin suominut muotipiirejä laihuuden ihannoinnista. Ditton mukaan ylilaihan kauneusihanteen takana ovat alalla vaikuttavat homomiehet."
taas homomiehet syynä (hetero)naisten henkiseen ja fyysisen pahoinvointiin. liippaa liian liki mun päässäni räsästä ja pohtamoo. eik ketään muuta nyt vois keksii tähän? oikeesti? jos oieken yrittäis? jos vaik ajattelis silt kantilt et samat laihat mallit on myös naissuunnittelijoiden ja heteromiesten mallistois, et onk homomiesten valta niin valyaisa et ei kukaan uskalla olla esimerkkinä terveemmästä ja/tai toisenlaisesta tavasta? miten on?
se mikä mul päälimmäinen issue ehken koko jutus on nimenomaan tää et kauheeta kun homot pakottaa naiset laihoiks mut seuraava ikoni onkin sit reilusti ylipainoinen, et eikö toisalta siit välistä löydy ketään. ketään sellast terveen painosta, kurvikasta mutta hoikkaa, hyvin luonnostaan säilynyttä 50+ rouvaa joka ei sairaalloisesti jahtaa ikuista nuoruutta kuntoilemalla tai alle kolmekymppisenä ole sairaalloisen ylipainoinen ja (KAUHISTUS) anna kainalokarvojen rehottaa? tarvitaak sellasta? kaiketi joillein on hyvä olla esikuva, joku kenen merkkiä seurata. mut must sit taas se on aika niheetä et mulla tuli tarve tulla länkyttää tänne.. mut jotenki vaan mtv3.fi ja miksei iltasanomatkin risoo mua aika ajoin tavallaan uutisoida. toisaalta taas mua kans hiukan ehken risoo et on ihmisi kenel vaikkapa iltiksen uutiset on totuuden jyvä ja kiistaton fakta. mut kaiketi niitten pohjat on sit hyvä kans luoda omaa maailmankatsomusta. mut aina välil sitä funssaa et ihan pieni hitunen jonkinsorttist kriittisyyttä vois kans olla ihan paikallaa.
kaverit tuli, mentii joen varteen ottaan hiukan höpöö ja sit muutaman baarin kautta kotii. oltii turun ainoas homoseksuaaleil suunnatus baaris yhden tuopin (siiderii sii ku bisse on fy fan ja ei siel ollu skumppaa) ja 2 shotin verran. sit vaaputtiin mäki alas ja mun hiuka niinku kantapaikkaa. yks putos siin vaihees matkast ja muutaman kupposen jälkeen putos toinenkin. sit miesten kesken ihan puhuttii kynsist ja kynsinauhoist ja vaatteist. oli äärest kiva iltama. nyt juodaa aamukahvii ilman maitoo ku ei ostettu eilen muuta ku viinaa kaupast ja pitäs varmaan lähtee huinimaan keskustaan josko sais ihan kaffen maidol. mä oon ihan hiukan ajatelu alkaa kelaileen syksyn vaattei ja juttui. varovasti, sillai "makustellen" (sana mitä vihaan ja halveksun likimain yhtä paljon ku "rapsakkaa") josko saisin transpiraation ja oikeen jopa ottasin kropastani kaiken ilon irti. samal täytyy hirveest miettii mitä laittaa päälle madonnan keikalle. se on kuiten the social gathering of the year ni täytyy näyttää prameelta.
kävin lukees iltiksen sivuilla keskusteluu madonnan sairaalloisesta ulkonäöstä ja mielen järkkymisestä (mistä todisteena kuntoilu ja käsivarsien suonet ja rasvaprosentin alhaisuus). mua tavallaan just kiinnostaa netti siks et se niin täynnä kaiken maailman pelsee ja muuta nimetönt bloggaajaa ja tietäjää mut samaan aikaan taas mua kans sylettää ku siel niin kaiken maailman tietäjää. oon viime aikoina hiukan alkanu rajottaan keskustelujen luikemista ku yleensä siit tulee pahal mielel herkästi. silti välil käyn. hmm.. pitääk mun sanoo jotain madonnan käsivarsist? näh. semminkin ku ei ihan tietoo onk juorulehti hiukan photoshopannu kuvii viel maksimoidakseen shokin. kaverit soitti et he yllättäen tulos turkuun tänää, täs ihan pian. ottivat oikeen hotellin ja ylellisesti mennää rantaa juomaa kuohujuomaa. ihanaa kesäylellisyyt ja hemmotteluu. kyl on hienoo.
kääk. tajusin just et madonnan keikkaan on viikko aikaa. näin se aika rientää. mul hiukan perhosii vatas ja kliffa odotuksen pössis. mietin et rohenisko vallan kysyy kamuilt et onk jollain sit jatkobileet ku varmaan hesan homolat aika piukas eikä sen keikka ryysiksen jälkee varmaa haluu eniten baarin ryysikseen. hmm.. dust? anyone? no? luin eilen yhden suht uuden elämäkerran madonnast. se oli aika jeessii, sillai toki fanin kirjottama et se yleissävy oli melko komppaava mut oli toisaalta repelty aika kritiikkiäkin mukaa et loi suhteellisen ok atmosfäärin. ku on niitäkin tullu luettuu monta mis on sangen negatiivinen pohjavire. sekin ihan fine, tietty, mut jos kirjottaa kirjan jostakusta (semminkin jos ei tykkää kyseisest henkilöst) ni tekeek se opuksest hyvän et uskaa kaiken juorun ja ihan vaikka ristiriitasetkin läpät et saa sen "kriittisen" otteen mukaan? must se aina ollu hassuu. aikoinaa yks kaveri kun oikeen syvästi halveksu ja vihas madonnaa otti aina asiakseen mulle alkaa tilittää kuin huono se on ja miten daiju mä oon. ei ollu niinkää loukkaavaa se et madonnaa dissattii kun se et.. ihan selanen lähtökohtasesti outo juttu et mietin usein miks tää kaveri aina jaksaa alottaa siitä? et eik meil o mitään muuta puhuttavaa? se kritisoi mua kun uskon vaan kaiken hyvän madonast mut kun koitin sanoo et samal taval ainoastaan kaikki kura uutisoituna kelpaa hänel ni se ei kuitenkaa ollu sama asia. toinen kaveri kävi neuvottelui et olis suomentanu yhden elämäkerran mut kustantamo oli hiukan et ku pitäs kuitenki löytää joku hiukan kriittisempi teos ja tässäkin tapaukses kriittisyys tarkotti selkeästi negatiivisempaa otetta. semminkin hassua kun ei se ollu kovinkaan kiltisti kirjotettu se eka vaihtoehtokaan. yks huonoimpii opuksii on mulla kans hyllyssä. must eri kreisii et joku on käyttäny aikaa ja vaivaa kirjottaakseen kirjan mis paljastetaan "totuuksia" ja se oikea madonna kun lopputulokses ei o levyjen nimet, ilmesttymisvuodet tai -järjestykset edes oikein. tavallaan antaa hiukan onton tunteen luottaa muihin paljastuksiin joita kertoo ystävä new yorkin alkuvuosilta. sama mua jotenkin hiukan hämää melkeen kaikis kirjois kun on sanasta sanaan siteerattu keskustelua vuodelta 1986. eihän sellasii kukaan oikeesti voi muistaa. hmm.. olis oikeesti aika kauheeta olla sillai oikeen julkkis ja kuulusia. mustahan on tullu sillee hippi et oiken kovin nään ajatuksen hyväne et antais kaikkien kukkien kukkia (paitti siin mielessähän mä EN just oo hippi) mut tavallaan koitan omia särmiäni hioa pois, et ei olis niin kärkäs. eniveis, mä oon aika liekeis et viikon pääst oon siin eturivis fiilistelees. kuitenkin aika pitkä ura fanina taustal mulla ni onhan se jo korkee aika olla siin liki lavaa. 2 kertaa nähny frouwan kauempaa ja de va de. kliffaa ollu kyl silti molemmil kerroil, ei siin mitää. et rahoilleen on saanu vastinetta viljaltikin. yllättävän kesysti on ranneliikkeen keskusteluis puhuttu madonnast, suuntaan ja toiseen. se mikä mul hiukan issuena on tietty et miten hankalaa on se alueel meno ja tulo.. sitä nyt toki ei tarvi miettii yhtän sen enempää mut aina välil se on käyny mieles. se on aika iso porukka ja aika kapeet rännit. noh, kattelaa.
on ihana kaupunki. helsinki ihan jees. nyt lahdessa, huomen hesaan ja sit iltasella kotiin. pitää soittaa tänää muutama asia ja keksi' elämälle suunta.
