kääk. tajusin just et madonnan keikkaan on viikko aikaa. näin se aika rientää. mul hiukan perhosii vatas ja kliffa odotuksen pössis. mietin et rohenisko vallan kysyy kamuilt et onk jollain sit jatkobileet ku varmaan hesan homolat aika piukas eikä sen keikka ryysiksen jälkee varmaa haluu eniten baarin ryysikseen. hmm.. dust? anyone? no? luin eilen yhden suht uuden elämäkerran madonnast. se oli aika jeessii, sillai toki fanin kirjottama et se yleissävy oli melko komppaava mut oli toisaalta repelty aika kritiikkiäkin mukaa et loi suhteellisen ok atmosfäärin. ku on niitäkin tullu luettuu monta mis on sangen negatiivinen pohjavire. sekin ihan fine, tietty, mut jos kirjottaa kirjan jostakusta (semminkin jos ei tykkää kyseisest henkilöst) ni tekeek se opuksest hyvän et uskaa kaiken juorun ja ihan vaikka ristiriitasetkin läpät et saa sen "kriittisen" otteen mukaan? must se aina ollu hassuu. aikoinaa yks kaveri kun oikeen syvästi halveksu ja vihas madonnaa otti aina asiakseen mulle alkaa tilittää kuin huono se on ja miten daiju mä oon. ei ollu niinkää loukkaavaa se et madonnaa dissattii kun se et.. ihan selanen lähtökohtasesti outo juttu et mietin usein miks tää kaveri aina jaksaa alottaa siitä? et eik meil o mitään muuta puhuttavaa? se kritisoi mua kun uskon vaan kaiken hyvän madonast mut kun koitin sanoo et samal taval ainoastaan kaikki kura uutisoituna kelpaa hänel ni se ei kuitenkaa ollu sama asia. toinen kaveri kävi neuvottelui et olis suomentanu yhden elämäkerran mut kustantamo oli hiukan et ku pitäs kuitenki löytää joku hiukan kriittisempi teos ja tässäkin tapaukses kriittisyys tarkotti selkeästi negatiivisempaa otetta. semminkin hassua kun ei se ollu kovinkaan kiltisti kirjotettu se eka vaihtoehtokaan. yks huonoimpii opuksii on mulla kans hyllyssä. must eri kreisii et joku on käyttäny aikaa ja vaivaa kirjottaakseen kirjan mis paljastetaan "totuuksia" ja se oikea madonna kun lopputulokses ei o levyjen nimet, ilmesttymisvuodet tai -järjestykset edes oikein. tavallaan antaa hiukan onton tunteen luottaa muihin paljastuksiin joita kertoo ystävä new yorkin alkuvuosilta. sama mua jotenkin hiukan hämää melkeen kaikis kirjois kun on sanasta sanaan siteerattu keskustelua vuodelta 1986. eihän sellasii kukaan oikeesti voi muistaa. hmm.. olis oikeesti aika kauheeta olla sillai oikeen julkkis ja kuulusia. mustahan on tullu sillee hippi et oiken kovin nään ajatuksen hyväne et antais kaikkien kukkien kukkia (paitti siin mielessähän mä EN just oo hippi) mut tavallaan koitan omia särmiäni hioa pois, et ei olis niin kärkäs. eniveis, mä oon aika liekeis et viikon pääst oon siin eturivis fiilistelees. kuitenkin aika pitkä ura fanina taustal mulla ni onhan se jo korkee aika olla siin liki lavaa. 2 kertaa nähny frouwan kauempaa ja de va de. kliffaa ollu kyl silti molemmil kerroil, ei siin mitää. et rahoilleen on saanu vastinetta viljaltikin. yllättävän kesysti on ranneliikkeen keskusteluis puhuttu madonnast, suuntaan ja toiseen. se mikä mul hiukan issuena on tietty et miten hankalaa on se alueel meno ja tulo.. sitä nyt toki ei tarvi miettii yhtän sen enempää mut aina välil se on käyny mieles. se on aika iso porukka ja aika kapeet rännit. noh, kattelaa.
