Der junge Herr Kliffa

Näytetään bloggaukset joulukuulta 2008.



rankkaa

aloin kahlaamaa läpi mun kuvii reissust. mullaha ei ollu kamera enää käytös loppumatkast ku akku loppu ja meit oli 7 ja mukana oli peräti 2 adapterii ja kaikil oli kaikkee kännyy ja keameraa ja kaikkee ku piti lataa ja aatteelin et vitut, antaa olla. et mun kuvat loppuu grand canyonil eli about puolväliin matkaa. mut sei haittaa tavallaa ja tavallaa se syä mua eniten maaimas. sain kuvii kyl muutaman sataa kappaletta kaverilt mut ku nei o mun ni sit hankalaa siin mieles. et ei tohdi laittaa blogii ja sprettailla et kattokaas poijjaat mitä kuvii pelsel on. tai mairel.

en ees jaksa säätää niit kuvii omaan klassiseen tyyliini eli lisää ufoi taivaal tai tuhrii omaa naamaa et ne mennee nyt sellasenaan kaik.

mul hiuka iksuli damiin. tai siis olis tosi kliffaa päästä käymää hollannis. ihan vaan vaik pitkä viikoloppu. mut ollaa kaavailtu uutta reissuu ens syksyks et roadtrippii taas mut funssattii italiaa täl kertaa. ja burning manii olis kiva päästä mut se taas jenkeis. ja sit taas jos meen damii ni mullaha on siel kaikkee majapaikkaa ym.


länkkärei

aattonahan tulee brokeback mountain. mä en o nähny sitä enkä meinaa nyttenkää kattoo. mua ei kiinnosta jos kiimaset cowboyt sutii teltas salaa. it's a wonderful life on monien jenkki-sarjojen mukaa hirveen klassinen joulun leffa ja jotenki visi koskettava mut mä en o koskaa nähny sitä eikä mua ees kiinnosta. jos se hiukaakaa on yhtä tappavan puuduttavan tylsä ku citizen kane ni ei o mun juttu. en o koskaa lukenu moby dickii tai sinuhe egyptiläist. okei sinuhe mua jotenki jopa nappais mut muute on kaikkii klassikoi ku ei vaan pöyhäse. mä en ees tiiä onk se paha tai ei. ooppera mua kiinnostaa ku son niin pompöösii ja naurettavaa et sitä ei voi ku rispektaa. mut sit taas mul kaikkii muita suurii mielenkiinnon kohtei ja asioi mitä must kaikkien maailman ihmisten pitäs nähdä ja tietää.

mun pää on hiukan sellain autiomaa. siel kasvaa oma kasvillisuus ja siel on kliffoi pienii eläimii. kaikki ei jaksas olla siel ja taas jotku sanoo et son kansallisaarre ja suojelukohde. ottaja antaja kananpaskankantaja. pelse on ite tyytyväinen. joshua tree oli kliffa mesta. siel oli kylmä ja kolkko meisinki. mun kaveril oli pelkät shortsit jalas siel. son hauska pieni mies. lainasin sil mun huparii ettei sil tu kylmä.


hardy

viikko jouluun. mul on poikkiksel lahja mut muil ei sit viel ookkaa. pitää joku löytää jostai jollekki. mut jouluna olen ystävien kans. oon tehny jäädykkeen ja sit teen perunasalaatin ja hiillostan lohen. meil hiuka sillee nyyttärihenkee jultid ja onhan mul nuo uudet skumppalasitki mitä vois sillo testaa ku lehdes sanottii et skumppaa voi juod läpi koko jouluaterian. meil ei o silee ihan perinteinen jouluateria ku esim just rosolli ei vaan toimi mul. ja mietin et josko oli stehny sit sellasen punajuurivuoan. et juurta ja auraa ja sit uunii.

kattoin illal ekan osa oliver twistii ja mein gott miten nätti poika tom hardy onkaa.wum wa wa wum.

oltii grand canyonil kamujen kaa myös. soli ihanaa. lihavat jenkit jutteli mein kaa ja halus kaverikuvaa. me suostuttii.


paitoi

ostin texasist paitoi ku oli kaik omat likasii. wal martist. eka nauratti ja sit alko pelottaa ja sit tuli hiuka sääli ja nyt mul vaan on t-paitoi ja muistoi. ihanii muistoi. mut paidois oli monis kaikkii opetuksii ja vinkkei elämään.


muisto

oltii shamrockissa ja mammat teki kamaa kadun toisel puolel vanhal huoltiksel ja me syötii ihan sairaan hyvät burgerit western motellis. oltii viel niukin naukin texasin puolel ja alkoholii ei saatu. soli siin kyläs kielletty. ainoastaa jollain privaattiklubeil sai dokaa ja oli hankala pästä jäeneks ja makso maltaita. raflan oves olis etsintäkuulutus et 5000 palkkio ku oli tappanu jonkun. ei saatu ylimääräst etsintäkuulutust mukaa. schade. ja katu tahi tie minkä yli uljaat suomalaiset karjut vaappuu on tietty road 66.. uu..


näyttöi

tänää jatkuu kämpänhaku. muutama näyttö edes ja mieli harhajaa eri asiois. omal tavallaa must tuntuu et se pitäs just nyt tähän hetkee et illal olis jo kannettu peti ja lipasto framil mut samaaa aikaa oon iha et ei ei emmä voi viel muuttaa ku mul ei o jeesus-patsast aj se antiikki ja "antiikki"kauppa aukee vast josku myöhemmi tänää. ku en tiiä mite se uus vedenpuhdistamo (pelse puhuu niin kauniisti) ku sehä menee siihen kakolan alle kallion sisää vissii mut jyrsiihän seki mua pelkkä ajatus et en tiä onk se kiva. puutalot on hurjan romanttisii (ja pelse ELÄÄ romantiikal ja romantiikast, ask anybody) mut samaa aikaa sit tulee hurja sähkölasku ja reumatismin raiskaama polvi kolottaa jouluyös. sit muuttaa ideaalii kivitaloo ja alkaa putkiremppa ja kaikki ihan sekasin taas ja maksaa kuin fan.. monta mones. mut ainaki mul on selkeet rajat piirretty mieleeni ja kaupungin pohjakarttaa et mis voisin kuvitella asuvani ja mis en.

maailmas on kovasti ihmisii ja asioi kenest en tiiä mitää, kenest haluisil tietää niin paljin enemmän. kuten tää thaimaalainen rouva. kuka olet, mistä tulet ja minne olet matkalla, neito pellavapäinen.