Pappatyylillä

Oli juhlien jatkot. Kotimatkalla kaaduin keväiselle mustalle jäälle.

Nnoh. Luut ovat ehjiä, mutta oikean jalan polven niveliä, hermoja ja pari pitkää jalan takaosassa menevää lihasta
vähän tärähtäneitä, jotakin revähtänyttä, ja niin edelleen.

Yllättävän paljon sattuu kaikki nopea liike tai väärä asento.
Kaikki jalan liikkeet pitää tehdä hi taas ti.
Aamulla kun tajusi että nyt sattuukin liikaa, että lääkäriin pitää mennä, kasvoi tietty odottaessa pelko
että mitä jos isosti nivelsiteitä tai luita ja joku hemmetin pitkä (ja kallis) projekti edessä.

Onneksi ei. Ainakaan tämän yhden perustilannekatsauksen perusteella.
Ja ranteessa vain mustelma, haavoja ja ns. tärähdys.

En ottanut reipasta kipulääkereseptiä, apteekista vaan kylmägeeliä ja panadolia.

Ehkä olisi pitänyt ottaa... (Mutta onhan kaapissa konjakkia.)

Aika hyvin tuli talven liukkauksista selvittyä kumminkin, eli melkein.

Ja meninpähän kerrankin mukisematta lääkäriin ilman päivien etukäteispohdiskeluja, kun sattui
ns. riittävästi.

Ja eikun Eläkeläisiä levylautaselle.
Jos siis pääsen levyhyllylle ja takaisin, se kun on toisessa kerroksessa...
(Ehkä raportoin tuon projektin onnistumisesta sitten kentien tunnin päästä...)

-R

- - -