"I can't read shit anymore"

"Sinun pitää rauhassa itse miettiä, mitä haluat elämältä."

Minulle kerrottiin tällainen viisaus tänään. Tai siis eilen.

No shit, kuten Red Planet -elokuvan kapteeni vastasi,
lattialle pudonneena,
kun avaruusaluksen tietokone ystävällisellä äänellä ilmoitti,
putoamisen perään,
keinopainovoiman kytkeytyneen takaisin päälle.

...

And, once more with a feeling with Mr. Bowie:

Mieleen tulevat vanhan aivan lempilevyni "Man who sold the world"
ekat kappaleet "Width Of A Circle" ja "All the Madmen"...
(mutta ne voitaisiin kumminkin (yli)tulkita itsetuhoisina,
joten antaa olla.)

...Tai "Buddha of Suburbia", mutta se on liikaa Damen oma "My way"...

...Joten täytänpä tätä tyhjää valkeutta Tin Machinen "I can't read" -kappaleen sanoilla:

"I can't read and I can't write down
I don't know a book from countdown
I don't care which shadow gets me
All I've got is someone's face.

Money goes to money heaven
Bodies go to body hell
I just cough, catch the chase,
switch the channel, watch the police car.

I can't read shit anymore
I just sit back and ignore
I just can't get it right, can't get it right
I can't read shit I can't read shit.

When you see a famous smile
No matter where you run your mile
To be right in that photograph
Andy, where's my fifteen minutes?"

(Tin Machine: "I can't read")

...Ja osoite Youtube -pätkään, tallennettu Damen em. 50-vuotisjuhlista,
niiden jälkeen, kun konsertti on Space Odditya myöten ohi.
Sitten oli hetki nodata Tin Machineenkin päin.

Ja olla muutenkin niin hemmetin reflektiivinen.

&feature=related

Nice song while switching channels,
ja samalla kun istun ja haaveilen vanhuudesta
(Ups. Yrjänä rokkipossu pääsi mukaan tähän. Siis CMX:n "Marmoria").

Yours truly. Truly, -R

- - -

(But, "sometimes I fear that a whole world is queer,
sometimes,
but always in vain")

- - -