Rokkihomokokemuksia

Ja samantien tarkennus:
Viikko voi olla raskas vaikkei saisi erityisiä määriä töitä tehtyäkään.

Mulla on tässä ikäänkuin pöydällä muutamia asioita, jotka eivät sovi Tärkeiksi Asioiksi,
vaikka mieltä täyttävätkin.

Väsymys on yksi asia.
Niin pöydällä olevista, menneistä, kuin edessä odottavistakin asioista.

Yksinäisyys on kasvava asia.
Olla yksin omien ajatusten ja tekemisten kanssa alkaa mennä yli.
Puhumattakaan ongelmista, niin maallisista kuin muista.
Mutta kun kommunikointi maailman kanssa on välillä pirun vaikeaa...
...niin yksinäisyys syvenee.

Identiteettikriisi on vanha tuttu, usein vitsi.
Eli heh, palataas nauruun: Kun kerran edellisen bloggauksen kirjoitti
akatemia-, kollega-, poikaystävä-, vävy-, rokki-, joka-, ja opettajahomo...
...niin kai tässä identiteettikriisiä voi pikaisemminkin johtopäätellä.
Ei vain sellaista mistä erityisesti sateenkaarisuomi yleensä ehkä puhuu,
kun ei liity tuohon homo-osastoon, ei vaan mitenkään.
Tässä osoitteessa ongelma saadaan aikaiseksi, hm, homouden etuliitteistä.

Identiteettikriisi... liittyy eksistentiaalisuuteen. Buhahaa.

Vuosi sitten totesin baarissa kerran, miten taidan olla hyvä nimenomaan Rokkihomona.

Nyt tuo alkaa olla totta.
En kohta jaksa enkä pysty muuhun, en kohta mihinkään enkä miksikään noista muista
mainituista homouksista.

- - -

Ja prkl.
FaceBook.
FaceBookissa on aivan liian pirteät ja kirkkaat värit.
Antakaa mulle pergamentin sävyjä.
Tai tulta ja mustaa.

- - -

Ensin:
Akatemiahomo sai perjantaina rukkaset pääkallopaikan toimesta;
When it comes to my affiliation to the Finnish Academy, I'm so improbatur.

Sitten:
Kollegahomo meni ihmettelemään edellämainittua läheisimmän
kollegansa luo - parin kaljan kera.

Sitten:
Poikaystävähomo meni poikaystäväilemään yhdessä sen ja parin yhteisen ystävän kanssa
- ja punkkua myös.

Yöllä:
Oli rokkihomolla hetki aikaa miettiä missä mennään yksikseenkin.
Ei mietintätuloksia, mutta yömyssyolut.

Lauantaiaamulla:
Vävyhomo herätettiin ylös kahdeksalta. Autossa matkalla Hkiin ennen yhdeksää.
Heräsin aikanaan Nummi-Pusulassa, kun oli selvää, etten sittenkään kuole tähän.
Söin paketin kurkkupastilleja koska:

Lauantaina puolelta päivin:
Vävyhomolla syntymäpäivälounas: Pölhön äiti 70-v ja kolmisenkymmentä vierasta.
Paikkana Pokrova, luostari (tai veljestö) Kirkkonummen puolella rajaa.

Lauantaina iltapäivällä:
Rokkihomo (vihdoinkin!) Stellaaaaan luona:
otatko kahvia vai punaviiniä? Ok, ja mitä kuuluu?

Lauantaina alkuillasta:
Poikaystävähomo: Pölhön jo kouluvuosiltaan vanhat ystävät
(ja joku "vanha tuttukin") järjestivät "aikuisten syyskauden avajaiset".
Eli mitä kuuluu ja juodaan viinaa -bileet.
"Hyvää" kuului ja mojitoseihin oikein oli panostettu (ja punkkuun).

Lauantaina loppuillasta:
Pölhö päätyi infernaalisiin humalatiloihin.
Oli varmasti mukavaa seuraa... missä se nyt sanoi olleensa... mm. Roomissa.
Rokkihomo Stellan kanssa Korjaamolla: Jesse.
Pojut olivat kuunnelleet 80s Miami Vice -soundrackiä ja saaneet sen aina yhtä nerokkaan idean:
"perustetaan bändi".
Mutta... Tällä vitsillä olikin oikein vakavasti asiaan suhtautuvia faneja,
ainakin Korjaamolla, ainakin viime lauantaiyönä.
(Ja Pölhökin löytyi ennen yöpuuta.)

Sunnuntaiaamu:
Rokkihomolla on taas krapula.

Sunnuntai-iltapäivä:
Vävyhomo ottaa kurkkupastillien päälle sienipiirakkaa, kahvia ja pullaa
- ja on varovaisen kiinnostunut ensi kesänä tehtävästä Laatokan risteilystä Pölhön vanhempien YMS. kanssa.
Mutta ei sano mitään sitovaa vielä.
Puhuu muutoin mukavia itsensä ylittäen kyllä.

Sunnuntai-ilta:
Jokahomot pääsevät kotiin puoli yhdeksältä illalla.
Rakas ystävä KP sattuu soittamaan.
Rokkihomo painuu KP:n luo ja samoin tein baariin,
jossa on hyvä lämmin hellä olla valomerkkiin saakka, varsinkin kun KP tarjosi.
Rokkihomolla mitään rahaa tietenkään ole.
"Vanhoja tuttuja" oli baarissa enemmän kuin kolikoita taskussa.

Maanantai:
Tein kai jotain töitäkin tänään...
Jep, taisin oikein opettajahomonakin heilua.
Kuten huomennakin.
Muummoassa.

- - -