Vierekkäin

Oltiin tuttavapariskunnan luona syömässä. Jäi jotenkin paha mieli.

Ihmiset eivät varmasti itse tajua, mille nalkuttaminen ja huomauttelu kuulostaa vieraiden edessä, eivätkä sitä tekevät varmaan tajua sitäkään, mille sen täytyy tuntua sen kohteesta.

Mä en oo koskaan ymmärtänyt sitä, että toinen tahtoo päättää, mitä vaatteita toisella on päällään. Vaikka olisi erilainen maku, tai parempi tyylitaju tai parempi tilannetaju, niin miksi, miksi ihmeessä toisen pitää elää sen mukaan? Miksei se saa päättää itse? Miksi kukaan häpeäisi oman kumppanin vaatetusta? Sehän on erillinen ihminen. Vaikka sen vaatteet olisivat kuinka rumat, se on erillinen ihminen. Erillinen, niin kuin kuka tahansa vieraskin. Eihän niidenkään puolesta hävetä.

Mä en pidä tuttuuden myötä ihmissuhteisiin hiipivästä hallinnasta. Siitä, että erilisyyden ymmärtämisen rajat hämärtyvät, sillä sitä seuraavat epärealistiset odotukset ja kunnioituksen puute. Et sinä vieraallekaan sanoisi, että mitä se nyt noin teki, miten se nyt tuollainen on, miten se nyt muka tuota mieltä on, sehän on aivan tyhmää.

Tai toivon, ettet sanoisi.

Miksi niin sitten sanotaan niin usein juuri sille, jota pitäisi rakastaa?

Monesti taitaa käydä niin, että niin kauan kun toiseen ajattelee vasta tutustuvansa, toisen mietteitä kuuntelee ja ne hyväksyy osaksi häntä. Tietää, että hän on lakannut olemasta hän ja tullut toiseksi puoleksi minua, kun kaikkeen hänen sanomaansa alkaa suhtautua kuin sen pitäisi olla meidän mietteemme, minun hyväksymäni. Meidän vaatteemme, minun hyväksymäni. Meidän tilannetajumme.

Kun me lakkaa olemasta kaksi erillistä ihmistä yhdestä, on kadottanut paitsi toisen, myös itsensä.

Tilasto:

Blogin nimi Poikarakkautta ja Suuria ajatuksia
Uusin Bloggaus 11.08.2008, 14:42:20
Kommentointi sallittu
Julkinen Blogi kyllä
Bloggauksia 170 kpl
Kuvia 0 kpl
Videoita 0 kpl
Audioita 0 kpl
Blogia luettu 30100 kertaa
Kommentteja 651 kpl