Haaste viidestä biisistä:
Mä rakastan musiikkina eniten sellaista, joka saa mut itkemään. Ne on usein aika samantapaisia biisejä, sellaisia, joissa on kepeä sävel, mutta vakavat sanat. Jotenkin se kuvaa niin tarkkaan sitä, miten näen maailman ja kaiken. Kaikki on jotenkin haikeaa ja monesti vaikeaa, mutta siinä haikeudessa on sellainen kauneus, joka antaa samalla syyn jatkaa. Elämä on pieniä tapahtumia jotka johtaa toisiin pieniin tapahtumiin, ja niistä monet on kuitenkin hyviä ja iloisia, vaikka elämä ei olekaan.
Kepeästi etenevä sävel ja vakavat sanat, se on se yhdistelmä, joka kunnioittaa musta haikkeutta ja kaipuuta, menemättä paatokselliseksi tai kurjuutta ihannoivaksi.
Tässä tänä syksynä tärkeitä lauluja:
1. Merja Rantamäki - Jossain ()
2. Arto Sotavalta - Päivät kuin unta ()
3. Taiska - Haltin häät ()
4. Abba - Chiquitita ()
5. Noitalinna huraa - Pikkuveli ()
Viimeinen biisi on lapsuudesta tuttu ja siihen liittyy tärkeä tunne ja muisto isästä.
Haastan mukaan uusia bloggaajia. Kaikki ne uudet, jotka lukee tätä.
4 kommenttia
Torontosta
26.9.2008 02:49
Jostain syysta mina en koskaan kuuntele sanoja, millaan kielella joita ymmarran. Kuuntelen vain sointua, Rock ja ooppera on toivotonta niiden sanoista ei saa selvaa vaikka kuinka koittaisi kuunnella. Osaan muutaman laulun lyrics, kun olen opetellut kirjoitettuna.
kesäpoika
26.9.2008 12:55
Mulle sanat on tosi, tosi tärkeät silloin, kun vain kuuntelen musiikkia. Tanssiessa nousee esiin erilaiset asiat.
Simsalabim Jim
26.9.2008 13:17
Mulla sanat ovat myös tärkeät. Musiikki on parhaimmillaan säestettyä runonlausuntaa.
Toisaalta pidän kyllä myös klassisesta musiikista ja jazzista ilman sanoja.
Dragon-85
26.9.2008 13:27
Komppaan edellisiä: sanat ovat lauluissa erittäin tärkeitä. Vaikka melodia olisi kuinka hyvä, mutta sanat jotain puutaheinää, niin ei siitä voi kyllä nauttia - paitsi korkeintaan huumorimielessä.