Mä tunnen itseni alistetuksi, kun joudun puolustamaan sellaista asiaa, jonka luulin olevan kaikille selvä. Ei mun blogini nimessä lue Suuria ajatuksia siksi, että kuvittelisin olevani kovin suuri ajattelija muiden silmissä. Ne ajatukset ovat Suuria minulle.

Mua ahdistaa itsen mitätöinti. On raskasta olla sellaisen itseään halventavan ihmisen kanssa, jonka seurassa oma sosiaalinen rooli on koko ajan vain pönkittää toisen heikkoa itsetuntoa. On raskasta olla sellaisen ihmisen kanssa, joka kaiken aikaa kerjää huomiota haukkumalla itseään.

Jos on paha olla, se pitää sanoa ääneen ja puhutaan sitten siitä. On väärin kaataa paha olonsa toisen hartioille ja olla kuin ei olisi sitä tehnytkään, kuin kyse olisi vain sarkasmista, vitsistä. Toivon rehellisyyttä muilta ja tahdon olla itsekin rehellinen.

Siksi en aio muuttaa blogini nimeä muotoon "ei-musta-kukaan-voi-välittää-ja-muutenkin-tää-on-tyhmä-päiväkirja". Kaikki, jotka kirjoittavat tänne julkisesti. pitävät elämäänsä ja ajatuksiaan niin suurina, että ne kannattaa julkaista.

Muka-vaatimattomuus on ruma ja läpinäkyvä vale.