Havaintoja

Ranneliike.netin artikkeleissa on jo käsitelty aihetta, mutta laitan nyt kuitenkin tämän muutama tunti sitten kirjoittamani tekstin.
***
Tänään 17.5. vietetään kansainvälistä homo- ja transfobian vastaista päivää (IDAHO).
Päivän aikana järjestettävien tilaisuuksien ja tapahtumien tarkoituksena on muun muassa kiinnittää eri maiden tiedotusvälineiden, kansalaisten ja päättäjien huomio hlbtiq-kansalaisten kokemaan syrjintään ja väkivaltaan.

Homo- ja transfobian vastaista päivää vietetään tänä vuonna yli 100 maassa ja arviolta 1000 kaupungissa.

Saksassa tilaisuuksia on 40 kaupungissa, joista mainittakoon venäläis-saksalaisen järjestön Quarteeran flashmob Berliinissä.
Venäjällä tapahtumia on myös useissa kaupungeissa. Tällä kertaa ilmapalloihin kiinnitetään surunauhoja Volgogradissa murhatun Vladislav Tornovoin muistoksi.

Pietarissa poliisin on tarkoitus turvata tilaisuutta, sillä kaupunki antoi tänä vuonna luvan sen järjestämiseen.
Tallinnassa USA:n, Britannian, Itävallan ja Australian suurlähetystöt nostavat salkoon sateenkaarilipun.

***
Suomi

Turun tilaisuus ´Homot: Eilisen mestattu lainsuojaton - huomisen täysivaltainen kansalainen?´ järjestetään Kyynelten kalliolla noin klo 18.
Tarkempi ohjelma löytyy tältä sivulta:
http://www.tuseta.fi/

Tampereella pitopaikkana on työväenmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio 8, 2. kerroksen aula klo 16.30-18.00. Tämän sivun alaosassa tarkempi ohjelma:
http://treseta.fi/component/eventlist/details/856-1705-homo-ja-transfobianvastainen-paiva-werstaalla-klo-16-30-18-00?Itemid=85

Joensuussa jatkuu Hohto-viikko ja tänään perjantaina järjestetään free hugs -halailua kaupungilla klo 15, jonka jälkeen piknikki Ilosaaressa. Tältä sivulta löytyy tarkempi ohjelma:
http://www.hobiles.fi/

Helsingissä järjestetään päätapahtuma, jossa muun muassa valitaan uusi hyvän tahdon lähettiläs ja annetaan lahjoitus sateenkaarikansan Homoinfo-tukipalvelulle.
Tarkempaa tietoa löytyy tältä sivulta:
http://www.1705.fi/

***
Kuva on Pietarissa vuonna 2010 järjestetystä tapahtumasta.
Alempana kaksi kuvaa Helsingistä.

Täydensin ja korjasin tekstiä.

***
Huhtikuun 19. oli monissa Euroopan ja Amerikan maissa nimetty Hiljaisuuden/vaikenemisen päiväksi (Day of Silence).
Sen tarkoituksena oli muistuttaa hlbt-koululaisten ja opiskelijoiden kohtaamasta koulukiusaamisesta ja väkivallasta, johon usein suhtaudutaan vaikenemisella.
Tässä on lyhyt englanninkielinen artikkeli päivän merkityksestä:
http://www.nctsn.org/resources/public-awareness/national-day-silence

***
Huhtikuussa tuli kuluneeksi 68 vuotta Sachsenhausenin keskitysleirin vapauttamisesta. Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa järjestettiin muistotilaisuuksia, joihin osallistuivat myös paikalliset homo- ja lesbojärjestöt.

Natsi-Saksassa yli miljoona homomiestä joutui fasistien valvonnan ja vainon kohteiksi. Vainotuista homomiehistä ainakin 100 000 pidätettiin ja 50 000 joutui kärsimään vankeusrangaistuksia. Tämän lisäksi osa suljettiin mielisairaaloihin, satoja miehiä kastroitiin saksalaisten valtaamilla alueilla ja tuhannet pakkosiirrettiin keskitysleireihin. Virallisten asiakirjojen mukaan noin 15 000 homomiestä menehtyi tai surmattiin leireillä. Homouden vuoksi leireille tuomitut joutuivat käyttämään tunnuksenaan vaaleanpunaista kolmiota.
Lesboja pidettiin ”epäsosiaalisina”, mutta useimmat välttyivät vangitsemiselta.

Yllä olevat lukumäärät koskevat homouden vuoksi vainottuja ja tuomittuja. Kaiken kaikkiaan homoja ja lesboja oli leireillä moninkertainen määrä.

Sachsenhausen sijaitsee lähellä Berliiniä ja osavaltion tasa-arvojärjestö LSVD Berlin-Brandenburg osallistui yhdessä perinneyhdistyksen kanssa järjestettyyn tilaisuuteen, jossa kunnioitettiin natsien vainoamien homojen muistoa.

Tällä kertaa tilaisuudessa kerrottiin Wilhelm Macholdista, joka teloitettiin ampumalla 200 muun homomiehen kanssa Sachsenhausenissa 10.7.1942.
http://rosa-winkel.de/
---
Alempana Rudolf Brazdasta ja Ranskan muistotilaisuuksista.
Kuva on Sachsenhausenin tiiliruukilta, jossa Wilhelm Machold ja 200 muuta homomiestä murhattiin.

Rudolf Brazda oli yksi harvoista keskitysleiriltä selviytyneistä homomiehistä. Hänen elämäkertansa on nimeltään Das Glück kam immer zu mir (Onni tuli aina luokseni).
http://www.amazon.de/Das-Gl%C3%BCck-kam-immer-Homosexuellen/dp/3593394359#reader_3593394359
Ranneliike.netissä on kaksi artikkelia Brazdasta ja tässä wikipedian artikkeli:
http://de.wikipedia.org/wiki/Rudolf_Brazda
---
Vapauduttuaan Buchenwaldin keskitysleiriltä Rudolf Brazda muutti Ranskan Mulhouseen. Siellä hän tapasi Edouard Mayerin, jonka kanssa hän eli yhdessä 50 vuotta. Brazda ehti vielä osallistua muun muassa Berliinin ja Zürichin pride-paraateihin kunniavieraana. Hän kuoli 98-vuotiaana kaksi vuotta sitten. Rudolfin ja Edouardin hauta on Elsassin (Alsace) Mulhousessa.
---
Kesäkuussa järjestetään Saksan kansallisteatterissa Weimarissa Rudolf Brazdan muistotilaisuus, johon osallistuu Berliinin pormestarin lisäksi Saksan korkeinta johtoa.

Ranskassa järjestettiin myös muistotilaisuuksia ja Pariisissa näyttely otsikolla ´Muistotilaisuuksien unohtamat´, sillä monissa tilaisuuksissa ei vieläkään mainita fasismin uhreiksi joutuneita homomiehiä.