• millikan

animaatioita

Grezenin (grezen.vuodatus.net) innoittamana: Pitkät Disney-animaatiot paremmuusjärjestyksessä. Mukaan en ole ottanut Pixarin filmejä (joista osa on hyviä ja osa einiinihmeellisiä) enkä suoraanvideolle-jatko-osia (joita en ole nähnyt yhtäkään). Ja Maija Poppasen animaatio-osuudet olivat sen verran vähäiset että jäi listasta pois (nousisi muuten kärkisijoille).
Joistain filmeistä en tiedä/muista miten niiden nimet on käännetty...ja olen varmaan unohtanut jonkun.
Ja jos ei muuten tule selväksi, niin todettakoon että olen animaatiofani, erityisesti Disney-animaatio...ja huonoinkin listatuista elokuvista on yhden näkemisen arvoinen.

1. Leijonakuningas
Ensinnäkin tämä on erittäin hyvin tehty elokuva. Mistään kohtaa ei löydy valittamista. Mutta viime kädessä tässäkin listassa ykkösijaan vaaditaan tunnetta, kontaktia, sitä jotain sanoin selittämätöntä. Tässä sitä on.

2. Pinokkio
Monesti valitetaan Disney-leffojen vesittävän niitä alkuperäisiä satuja, ja onhan niitä esimerkkejä (Pieni merenneito noin ensimmäisenä, onnellisella lopulla). Mutta vastavedoksi löytyy sitten tämä, häpeilemättömän moralistinen elokuva. Oma suosikkini klassisen kauden pitkistä animaatioista, ei ehkä teknisesti, juonellisesti tai viihdyttävyydeltään paras mutta merkillinen filmi joka jää vaivaamaan mielen perukoihin...

3. Keisarin uudet kuviot
...ja nyt tulemme aliarvostettuihin ja liian vähälle huomiolle jääneisiin filmeihin. Itsekään en juuri tähän ollut kiinnittänyt huomiota mutta kun muutamakin animaatioita fanittava nettituttu mainitsi tämän yhdeksi suosikkielokuvistaan, piti sitten tarkistaa...ja on se hyvä. Elokuva joka yhdistää Disney-studioiden rautaisen ammattitaidon Looney Tunes -henkiseen kajahtaneeseen huumoriin. Lopputulos on omituinen niille jotka odottavat uutta Bambia tai Kaunotarta ja Hirviötä, mutta ehdottomasti suositeltava.
Ja tässä on Eartha Kitt!

4. Three Caballeros
Lisää vähäisemmälle huomiolle jääneitä filmejä...40-luvulla studio teki näitä halvempia pakettiratkaisuja joissa heitettiin juonenpätkiä ja ideoita yhteen pitkään filmiin, osa toimi paremmin ja osa heikommin. Tässä propagandistisessa filmissä rentous toimii, osiot ovat hyviä ja nimikappale on yksi Disneyn parhaista...mutta näin hyvä sijoitus tulee filmin loppuminuuteista jotka ovat luultavasti Omituisinta Elokuvaa Ikinä...

5. Dumbo
...joskin vaaleanpunaisten elefanttien marssi on hyvä kakkonen. Ja muutenkin, elokuva jonka katsomisesta tulee vain niin hyvä mieli. Tämän pitäisi olla vaatimuksena sentimentaalisuusoppimäärään kaikille aloitteleville elokuvatekijöille.

6. Bambi
Elokuvana muuten kuuluu minulla kategoriaan "ihan kiva", mutta arvostus tulee teknisestä toteutuksesta. Studion puhtaan teknisen osaamisen huippuhetki eli pirun hienon näköinen.

7. Lilo & Stitch
Kuten Keisarin uudet kuviot, ei tämäkään ole "perinteistä" Disneytä. Kuten keisarin uudet kuviot, on tämäkin tavattoman hauska elokuva.

8. The Three Musketeers
Tämä ei kai edes päätynyt teattereihin vaan tehtiin suoraan videolle tai telkkariin? Tuosta johtunee heikko arvostus ja tekninen...halpahintaisuus. Alunperin en odottanut oikein mitään, onpahan siinä kuitenkin Mikki, Hessu ja Aku päärooleissa, mutta yllätys oli positiivinen: tämähän on oikein hauska ja viihdyttävä elokuva. Huumori on reippaan omituista, juoni vaeltelee ja musiikki on sinänsä halvasti klassisen musiikin hittisävelmiä uusilla sanoilla, mutta erinomaisesti toteutettua ja hauskasti käytettyä (erityisesti Hessun ja Helunan laulama Habanera on ikimuistoinen).

9. Basil Hiiri - mestarietsivä
Valitettavan vähäiselle huomiolle jääneitä filmejä. Sinänsä ymmärrettävää, kun Disney-filmien perinteiset vahvuudet eivät järin hyvin toimi: animaatio on sujuvaa mutta vain pari kohtausta on henkeäsalpaavan hienosti toteutettuja ja musiikki on päälleliimattua eikä mitenkään erikoista. Mutta juoni on keskitasoa parempi ja henkilöt hyviä, erityisesti leffan pahis Ratigan varastaa shown. Ääninäyttelijä on Vincent Price, ja jotenkin vaikuttaa siltä että Price ja hahmoanimaattorit yllyttivät kilpaa toisiaan ylittämään itsensä...

10. Kaunotar ja Hirviö
Haluaisin pitää tästä leffasta enemmän. Tämä on niitä elokuvia joista pidän kovasti sen aikaa kun katselen sitä, mutta leffan loputtua siitä jää sellainen "no ei siinä sisältöä juuri ollut"-olo. Mutta kuitenkin, pisteitä tulee siitä että vaikka musiikki näytteleekin lähes kaikissa näissä leffoissa suurta osaa, on tämä tyylillisesti avoimmin musikaali (ja ehkä se höttöisyys tulee sitten sieltä). Ja kun joskus tein netissä "kuka Disney-prinsessa olet?"-testiä ja sain vastaukseksi olevani Belle, ensireaktio oli "jee, saan sitten sen söpön Hirviön" (jätän huomiotta sen siirappisen prinssin joksi Hirviö lopussa muuttuu).

11. Kaunotar ja Kulkuri
12. Aristokatit
13. The Adventures of Ichabod and Mr. Toad
14. Aladdin
15. Tuhkimo
16. Melody Time
17. Liisa Ihmemaassa
18. Miekka kivessä
19. Karhuveljeni Koda
20. Hiidenpata
21. Robin Hood
22. Fun and Fancy Free
23. Pelastuspartio Bernard ja Bianca
24. Make Mine Music
25. Saludos Amigos

Toistaiseksi näkemättä:
Lumikki
Fantasia
Prinsessa Ruusunen
Song of the South
Peter Pan
Viidakkokirja
101 Dalmatialaista
Topi ja Tessu
Oliver ja kumppanit
Pieni merenneito
Mulan
Pocahontas
Aarreplaneetta
Notre Damen kellonsoittaja
Herkules
Bernard ja Bianca Australiassa

Monta on siis hyvää kautta ollut elokuvissa, minulle maistuu sekä klassinen 30-40-luvun vaihde kuin uusi herääminen 90-luvun alussa...tuosta 60-70-luvun vaiheesta en niinkään pidä vaikka sielläkin hetkensä on.
Osa on yleisesti arvostettuja, osalla taas on pieni mutta innokas kannattajakunta (noiden nostamieni Keisarin uusien kuvioiden ja Three Caballerosin ohella ainakin Liisa Ihmemaassa ja Robin Hood nauttivat huomattavaa kulttisuosiota).
Ja jotakuinkin kaikilla noilla leffoilla on ainakin joku, jonka mielestä kyseinen leffa on kaikkein paras (no, ehkä ei jollain Fun and Fancy Freella, ja tuskin on ketään jonka mielestä Saludos Amigos olisi parempi leffa kuin Three Caballeros). Ja vastaavasti tuskin löytyy yhtään leffaa jota joku ei julista tyhjänpäiväiseksi tyyliharjoitteluksi, laskelmoiduksi sentimentaalisuudeksi tms.

10 kommenttia

audinkopoika

28.3.2008 13:18

Itse olisin olettanut, että olisit perinteiset klassikot Peter Panista ja Notre Damen kellon soittajan kattonut. Ovat kylläkin toisilleen ihan ääripäitä.

millikan

28.3.2008 15:33

Juuh, muutama klassikko puuttuu joskin on noissa näkemättömissä myös sellaisia jotka eivät sillä perusteella mitä tiedän niin suuresti innosta...mutta kuten noita listailin, niitä aliarvostettuja leffoja löytyy joten ehkä Pocahontas tai Topi ja Tessu iskisivätkin suoraan sydämeen...

noksu

30.3.2008 00:10

Mä muistan kun kävin pienenä elokuvissa katsomassa Leijonakuninkaan. Jo silloin tajusi, että katsoo jotain erityistä. Se on kyllä mieletön taideteos. Ja on tuo myöhemmin ollut pakko myös itselle hankkia.
Mutta muita tärkeitä Disney-leffoja on ollut Topi ja Tessu, Basil, Bernard ja Bianca ja...oikeastaan voisin listata aika monta.
Mutta Lilo ja Stitch, siitä pidän erityisesti. Siinä ei olla niin ydinperhekeskeisiä ja sosiaalityöntekijäkin on karski mies.
Takuuvarman itkukohtauksen kuitenkin saa aikaan kohtaus Hiidenpadassa, jossa Purri hyppää pataan, sanoen että hän voi hypätä, koska Purrilla ei ole yhtään ystävää.
Ekan kerran kun näin sen aloin parkua ja huutaa, että mä olen Purrin ystävä...
Hitsin riipaisevia tarinoita kyllä, kun oikeen alkaa ajattelemaan....

millikan

31.3.2008 13:02

Itse en ole saanut Leijonakuningasta hankittua DVD:llä kun tuota julkaisuja pidetään kausittain markkinoilla ja tällä hetkellä ainakaan sitä ei saa mistään (samasta syystä mm. se Lumikki on jäänyt näkemättä). Uusintajulkaisua odotellessa...

Se Purri-kohtaus on kyllä aika rankka, ja Hiidenpata on muutenkin aika synkkä (mm. Tim Burton kuulemma työskenteli animaattorina siellä noihin aikoihin), mutta yleisesti ottaen se juoni ja henkilöt eivät oikein pääse mihinkään ja siitä syystä olen rankannut sen noin alas...ehti suorastaan kaivata niitä perinteisiä lauluja joilla yleensä saadaan hahmoihin vähän lisää syvyyttä.

millikan

31.3.2008 15:46

Monissahan noista on tosiaan se sama juttu kuin minkä Frank Capra niin hyvin osasi: jos aikoo saada tehoa siihen onnelliseen loppuun niin sitä ennen pitää todella käydä syvällä. Nämä Ihmeellinen on elämä - ja Mr Smith Goes to Washington -leffat käyvät verrattoman synkiksi siinä puolivälin hujakoilla, mutta sama juttu on sitten vaikka Dumbossa tai Leijonakuninkaassa.

noksu

1.4.2008 00:03

Joo toi on totta. Monissa hyvissä tarinoissa on ne synkät hetket.
Pitäisi ehkä pitää sellainen herkistelymaratoni kaikista nyyhkyanimaatioista. Tosin toi Hiidenpata kuuluu kyllä niiden joukkoon, jotka ovat onnistuneet traumatisoimaan, samoin kuin Dumbon unet vaaleanpunaisista elefanteista (Tosin nykyään uskallan jo avata silmät siinä kohtaa ja tajuan kuinka hieno kohtaus se on). Jostain syystä myös Fantasia onnistui pelottamaan...
Mutta The Adventures of Ichabod and Mr. Toad sekä Three Caballeros ovat vielä näkemättä. Luultavasti voisin niistä pitääkin. Ehkäpä jossain kohtaa nekin tulevat eteen...

millikan

1.4.2008 11:21

Molemmat nuo ovat sellaisia "halvalla hyvää" leffoja, budjetti ja aikataulu olivat epäilemättä vähäisempiä kuin noissa isoissa klassikoissa mutta Ichabodissa on loistavia hahmoanimaatioita ja muutenkin sujuva leffa, ja Three Caballeros on sellainen pirteän surrealistinen leffa jossa esitellään etelä-amerikkalaista kulttuuria, on värikkäitä kansantansseja jne. ja loppupuoli vaikuttaa siltä että peyote-kaktustakin on tullut kokeiltua...

noksu

2.4.2008 13:49

Okei, no nyt haluun taatusti nähdä tuon Three Caballerosin. :D
Mistäköhän sen pystyisi onkimaan,hmm...täytyy ehkä etsiä internetin ihmemaailmasta....

millikan

4.4.2008 18:37

Listasta puuttuu ainakin Tarzan (en ole nähnyt), ja ilmeisesti myos Lehmäjengi ja Onnellinen lohikäärme ovat olleet teattereissa, kai? Myos näkemättä.