• millikan

Jos hän joka palvoo kauneutta
ei tunne rumuutta kohtaan rakkautta
hän kitukoon päivän auringossa
ilman yön antamaa vilvoitusta.

Kun naapurilentokentältä pääsee niin näpsästi Roomaan, niin piti sitten käydä siellä uudestaan...hajamietintöjä tulee myöhemmin, nyt päätin listata Rooman kirkkojen Top 10, niistä joissa olen käynyt.
Yleisesti ottaen on todettava että pidän suuresti keskiaikaisesta ja renessanssitaiteesta ja arkkitehtuurista, joissa kirkot ja uskonnollinen taide näyttelee suurta roolia. Niinpä Rooman kaltaisessa kaupungissa jossa niitä historiallisia kirkkoja riittää, on paljon koluttavaa.

Kauneus on Jumalan ominaisuus, niinpä kauneuden edessä meditointi on uskonnollinen harjoitus. Johtuen mittakaavasta, kuvien ja veistosten hankalasta sijoittelusta ja yleisesti hankalasta valaistuksesta sen kauneuden hahmottaminen on vain joskus kovin vaikeaa, kokonaiskuvaa on vaikea saada (mikä on myös Jumalan ominaisuus, ja näin ollen hyvä pitää harjoituksessa mielessä).
Sivujuonne nostalgisen haikeaa melankoliaa tulee sitten kaiken materian katoavaisuudesta, kuvat rappeutuvat pikkuhiljaa, marmorilaattojen tekstit hioutuvat näkymättömiin ja jos eivät, nimet ja tapahtumat josta tekstit puhuvat käyvät hankalammiksi ymmärtää, ruusu katoaa ja jäljelle jää vain ruusun nimi. Katoaminen on osamme täällä.

Seuraava rankkaus on tehty vakaalla perstuntumalla: jos tekee vaikutuksen niin hyvä. Liian suurissa kirkoissa ei pysty hahmottamaan kokonaiskuvaa, toisaalta liian pienissä kappeleissa ei ole niin paljon nähtävää...kovin obskuurit kirkot eivät välttämättä ole lainkaan käytössä tai jos ovat niiden aukioloajat ovat niin hankalat että vaikka ohi kuljinkin niin eivät olleet auki, mutta niissä suositummissa/kuuluisammissa liian suuret vaeltavat turistilaumat myös heikentävät tunnelmaa (ja oikeasti, se että tämän nimenomaisen kirkon ovessa ei lue "EI SALAMAVALOJA" ei tee niiden käyttöä vähemmän ärsyttäväksi)...tasapaino on hankala ja sinänsä myös hirvittää kannustaa muita menemään niihin viehättävän rauhallisiin kirkkoihin, että josko ne menevät sitten pilalle, mutta kun tämän blogin lukijakunta on vähäisempi kuin Lonely Planetin, niin olkoon suosituslista rehellinen :)
Monissa kirkoissa, niin näissä listatuissa kuin listaamattomissakin on merkittävien taiteilijoiden merkittäviä töitä. Niitä ei erikseen arvostella, tässä puhutaan yleisestä estetiikasta, tunnelmasta ja fiiliksestä.

Pietarinkirkko putoaa suoraan listasta pois. Sellainen jonotus kuin mitä sinne pääsemiseen tarvitaan vaatii vähintään Jeesuksen ilmestymistä suorittamaan vesi-viiniksi-ihmeen. Jään odottamaan henk.koht. opastettua kierrosta Vatikaaniin. Tämä tapahtunee paljastettuani salajuonen johon mahdollisesti kuuluu hippunen antimateriaa.

1. S. Maria in Trastevere
Tämän taisin mainita jo viime kerran blogimerkinnöissä viime käynniltä Rooman kauneimmaksi kirkoksi...ja nyt hieman hirvittikin mennä sinne että jos olen lietsonut muistikuvani liian hienoiksi ja koen pettymyksen uusintakäynnillä...no, se oli vielä hienompi kuin mitä muistinkaan.
Trasteveren kaupunginosa on edustettuna myös toisella kirkolla tällä listalla, ja ne muutkin mitä siellä näin olivat varsin kauniita, joten suosittelen Rooman-matkailijoille varauksettomasti Trastevereen tutustumista.

2. S. Prassede
Tämä oli jossain määrin yllätys. S. Maria Maggioren isossa kirkossa käytyäni huomasin kartasta että siinä vieressä on yhdellä sivukujalla pieni kirkko varustettuna varsin vaatimattomalla julkisivulla...mutta sitten kun menee sisään niin sitä sydäntävavistavaa kauneutta löytyykin sitten sitäkin enemmän. On se vaan hieno.
Reliikkibongareille mainittakoon että täältä löytyy mm. reipas kappale pylvästä johon Jeesus sidottiin ruoskittavaksi.

3. S. Maria sopra Minerva
Goottilainen tyyli ei ole kovinkaan vahvasti Italiassa edustettuna, ja tämä onkin ainoa merkittävä goottilaistyylinen kirkko Roomassa (yhden toisen pienen kappelin julkisivun näin mutta oli kiinni). Mutta kaunis ja vaikuttava kirkko johon on haudattu pyhä Katariina sienalainen (taas kerran, reliikkibongareille). Kuriositeettina mainittakoon myös että yhdeltä seinältä huomasin myös John Vikströmin nimen...

4. S. Maria in Cosmedin
Kirkon edessä on kuuluisa muistomerkki Totuuden suu, joten turisteja näillä kulmilla pörrää...mutta kirkko itsessään on viehättävän vanhanaikainen ja teeskentelemätön, moniin muihin verrattuna jopa karu sellaisella elegantilla tavalla...ei yritä olla mitään, vain on. Jopa synkkämielinen luterilainen voi tämän kirkon hyväksyä.
Ja lisää reliikkejä! Täällä majailevat pyhän Valentinoksen maalliset jäännökset.

5. S. Marco
Ottaen huomioon sijainnin (Capitolino-kukkulan vieressä, kivenheiton päässä ulko-ovesta pörrää tuhansia turisteja) tämä oli yllättävän rauhallinen ja viehättävä kirkko, jossa harrasta tunnelmaa lisäsi klassinen musiikki (taustamusiikki tuli vastaan tämän ohella vain S. Maria in Trasteveressa, siellä urut, täällä jouset). Ja vierailijoiden päästäminen kryptaan on toki aina hieno juttu, tämän kryptassa oli parin neverheard-marttyyrin haudat.

6. S. Giovanni in Laterano
Romaaninen kirkkoarkkitehtuuri ei ikinä saavuta samaa ADHD-hysteriaa kuin goottilainen tyyli parhaimmillaan/pahimmillaan mutta täällä Johanneksen basilikassa on kyllä yritystä. Tässä on sellaista "katolinen kitsch"-henkeä siinä määrin että vaikka järki kieltääkin moisesta pitämästä niin kyllähän tämä tekee vaikutuksen.

7. S. Cecilia
Trasteveren toiseksi kaunein kirkko, itsessään viehättävä ja parin euron hinnasta pääsee katselemaan kirkon alaisia arkeologisia kaivauksia ja kryptaa, jota kuvannee sana "pähee".

8. S. Lorenzo in Lucina
Niitä pienempiä ja vähäisempiä kirkkoja, mutta silti viehättävä, ja erityisesti täällä ihastelin tapaa jolla lattialaatoissa oleva kirjoitus kuluu pois...

9. S. Maria Maggiore
Iso kirkko lähellä Terminin rautatieasemaa, joten turisteja on paljon ja tunnelma jotenkin rauhaton...mutta eipä voi valittaakaan, on siellä paljon kaunista nähtävää ja yleisesti on vaikuttava rakennus.

10. S. Ignazio
Upeat kattomaalaukset, joten toivottavasti niska ja selkä ovat kunnossa, sen verran takakenossa pitää olla...

Kunniamaininta Scala Santalle, jonka varsinaiseen kappeliin ei pääse sisälle (paavin yksityiskappeli), mutta sen verran mitä ritilän takaa näin niin komealta vaikutti...ja sitten tietysti ne sinne johtavat portaat. Pyhä Helena ei aikoinaan löytänyt vain pyhää ristiä, hän myös kuljetti mukanaan parisenkymmentä marmoriporrasta joita pitkin Jeesus nousi Pontius Pilatuksen eteen. Nyt ne on päällystetty tammilankuilla (kyllä ne sieltä alta näkee), ja ne kuuluu nousta polvillaan kontaten ja rukoillen. Jos oikein ymmärsin, näin tekemällä saa osittaisen syntien anteeksiannon.
Minä kuljin niitä sivurappusia pitkin joten synnit on yhä tallella...

Lisäksi nostettakoon esiin kaksi kirkkoa, joissa se varsinainen kirkko oli aika vaatimaton mutta ekstrat tekevät käymisen arvoisiksi.
S. Maria della Concezionen alla on kapusiinimunkkien hautausmaa, jossa munkkien luut on järjestelty varsin mielenkiintoisen näköisiksi monumenteiksi. Pääkallot on pinottu pilareiksi, kylkiluista tulee hienoja ornamentteja seinille ja kattoon ja reisiluista ja sormista saa myös kivoja sisustusideoita. Info sanoo että paikassa on n. 4000 munkin jäännökset...
S. Clementen varsinainen kirkko on vanha ja varsin vaatimaton, mutta yllämainitun S. Cecilian kirkon tapaan muutamalla eurolla pääsee katselemaan kirkon alaisia arkeologisia kaivauksia, ja se maanalainen kompleksi on oikeasti iso ja vaikuttava. Vanhaa roolipelaajaa sykähdyttää pääsy näin hienoihin maanalaisiin luolakomplekseihin, joskaan paikkaa ei voi suositella ahtaan paikan kammosta kärsiville...
S. Clementen yhteydessä on myös kirkkojen piirissä harvinaisuus, yleisölle avoin vessa. Mikä luonnollisesti on turistille arvokas löytö. Ja kadun toisella puolen on nallejen jäätelöbaari/kahvila :)