Suurennuslasin alla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskettavat aiheet. Haluatko mukaan kirjoittajaksi sateenkaariluuppi-blogiin? Ota yhteyttä ylläpitoon.
Verkossa on esitelty jälleen uusi versio ns. progressiivisesta pride-lipusta. Nyt mukaan on tuotu intersukupuolisten pride-lipun teema: violetti ympyrä keltaisella pohjalla.
Jo aiemmin vakiintuneen kuusiraitaisen sateenkaarilipun värien abstraktin symboliikan yhteyteen on sovitettu musta ja ruskea raita symboloimaan tummaihoisia sekä translipun valkea, vaaleanpunainen ja vaaleansininen.
Intersukupuolisuutta kuvaavan lipun suunnitteli Morgan Carpenter vuonna 2013 australialaiselle intersukupuolisten järjestölle. Lipun ympyrän kerrotaan kuvastavan eheyttä ja ei-koristeltua, kokonaisuutta, täydellisyyttä ja vähemmistöön kuuluvien potentiaalia. Lippu viestii itsemääräämisoikeudesta.
Intersukupuoliset huomioivan version ns. progressiivisesta pride-lipusta on suunnitellut intesukupuolinen kolumnisti ja mediahahmo Valentino Vecchietti. Keväällä suunniteltu versio on alkukesän aikana saanut huomiota verkossa.
Ns. progressiivisesta pride-lipusta on nyt intersukupuolisetkin huomioiva versio
Erilaisten ryhmien huomioiminen ja esiin nostaminen on toki täysin perusteltua.
Yhtä perusteltua on kuitenkin pohtia sitä, että kun jotkut ryhmät otetaan mukaan, niin väistämättä toiset ryhmät jäävät ottamatta mukaan. Lisääntyykö inklusiivisuus silloin - vai väheneekö se? Mitä enemmän ryhmäkuntaisia tunnuksia on otettu mukaan, sitä selvemmin oman ryhmän ulkopuolelle jääminen sattuu niiden näkökulmasta, jotka eivät ole syystä tai toisesta päässeet mukaan.
Jukka Mäkynen, perussuomalaisten kansanedustaja Vaasasta, päivittelee pridea koskevassa kirjoituksessaan sukupuolineutraalin liikennemerkkien aiheuttamia kustannuksia.
- Esimerkiksi sukupuolineutraalit liikennemerkit ja henkilötunnuksen vaihtaminen sukupuolineutraaliksi aiheuttavat veronmaksajille miljoonien eurojen lisäkustannukset, kirjoittaa Mäkynen Ilkka-Pohjalaisessa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.
Liikennemerkkiuudistus ei kuitenkaan liity prideen tai hlbti-vähemmistöihin. Asia on liittynyt tieliikennelain uudistamiseen, ja tavoite on ollut tehdä merkeistä selkeämpiä ja entistä helpommin havaittavia. Lisäksi merkkejä on uudistettu lähinnä sitä mukaa kun vanhoja merkkejä on ollut muutenkin tarpeen korvata uusilla.
Kun liikennemerkkiuudistuksesta vuonna 2017 kerrottiin, etenkin kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten kohdalla asia aiheutti äänekkään kielteistä reagointia. Verkossa alkoi velloa oletus siitä, että muutoksen taustalla olisi nimenomaan pyrkimys häivyttää liikennemerkeissä olevien ihmistä kuvaavaavien hahmojen ulkomuodosta pois tunnistettavat naiseen ja mieheen viittaavat sukupuoliset piirteet.
Eräissä tuohtuneissa kommenteissa tulkittiin, että liikennemerkkiuudistus olisi jatkumoa sukupuolineutraalille avioliittolaille, koulujen opetussuunnitelmaan tuodulle sukupuolen moninaisuuden huomioon ottamiselle ja unisex-käymälöille. Liikennemerkkiasiaan tarttui myös perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Timo Soini.
Mäkysen mielestä USA:sta Suomeen rantautunut tapahtuma ei edistä todellista tasa-arvoa. Hän ihmettelee sitä, että miksi monet kaupungit liputtavat sateenkaarilipuin ja tukevat tapahtumia. Myös yritysten kannanotot yhdenvertaisuuden puolesta häiritsevät Mäkystä. Hänen mielestään erityisesti koulujen ja varhaiskasvatus pitää ”jättää rauhaan tältä toiminnalta” - jonka tavoitteena on kuitenkin paitsi antaa lapsille valmiuksia ymmärtää, että ihmisiä on monenlaisia, ja näin vähentää vaikkapa kiusaamista ja toisaalta lisätä mahdollisuuksia ymmärtää myöhemmässä kasvuvaiheessa itseään.
Tämä merkki edustaa vielä aikaa, jolloin liikennemerkeilläkin oli vielä sukupuoli.
Fysioterapeuttien ryhmä on halunnut osallistua omalla panoksellaan Pride-viikkoon. Oheinen linkki vie kiintoisaan haastatteluun sateenkaariasiakkaan kohtaamisesta terapiatilanteessa. Haastattelu on suunnattu erityisesti fysioterapian ammattikunnalle.
He kirjoittavat seuraavaa:
"Tutkimusten mukaan kyseessä on tärkeä aihe, josta ainakin osa potilaista odottaa jonkinlaista keskustelua, mutta joka jää lähes aina käsittelemättä. Kaikki tietenkään eivät halua omia intiimejä aiheitaan avata kuntoutuksessa ja keskustelu tästä vaatii hyvin toimivan terapiasuhteen. Jaksossa Henna kertoo hiukan vinkkejä siihen, milloin aiheeseen ehkä kannattaa tarttua tai miten antaa potilaalle mahdollisuus puhua asiasta."
"Lisäksi näin Pride-viikolla haluamme nostaa esiin myös seksuaalivähemmistöjen kohtaamisen kuntoutuksen saralla ja mm. miten kukin ammattilainen omalla sarallaan voi muuttaa omia käytösmallejaan ja esim. puhettaan neutraalimpaan ja avoimempaan suuntaan. Jokainen ammattilainen voi pienilläkin teoilla välttää pahimmat karikot ja jos mokaa, niin siihen kannattaa itse reagoida, eikä sivuuttaa asiaa."
Sananvapaus ja uskonnonvapaus ovat teemoja, joita yhä äänekkäämmin pyritään valjastamaan keppihevosiksi oikeutukselle käyttää Raamattua välineenä näkemyksille, joiden mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien elämää ja olemista ei tulisi nähdä yhdenvertaisena näihin vähemmistöihin kuulumattomiin verrattuna. Muiden ja koko yhteiskunnan pitäisi siis nähdä jonkun uskonnollinen maailmankatsomus ja uskontulkinta siten pyhänä, että niiden varjolla olisi oikeus suoltaa lähes mitä vain.
Kesäkuussa perustettu Sanan- ja uskonnonvapaus ry kertoo, että “sen tarkoituksena on edistää ja valvoa sanan- ja uskonnonvapauden toteutumista Suomessa”. Yhdistyksen kristillinen tausta tulee ilmi siinä, että korostetaan “vapautta ilmaista ja harjoittaa julkisesti Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa ja vakaumusta”.
- Tähän sisältyy muun muassa oikeus esittää julkisesti Raamatun tekstejä sekä toimia ja ilmaista niihin perustuva vakaumuksensa käytännössä.
Suomeksi: vaaditaan, että valikoituja Raamatun kohtia pitää saada käyttää lyömäaseena omien mielipiteiden tukena. Erityisesti omia hlbti-kielteisiä tosiasioihin perustumattomia käsityiksiä tulee saada ryydittää uskonkappalein.
- Vanhemmilla tulee myös olla oikeus varmistaa lapsilleen uskonsa mukainen kasvatus.
Suomeksi: vaaditaan, että omilta lapsilta pitää saada estää tiedon saamista esimerkiksi seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta. Aiemmin esimerkiksi kouluopetus on ollut tällaisten kieltopuheiden tähtäimessä. Huolena näyttää olevan vanhempien ymmärryksen tuleminen kyseenalaistetuksi, jos lapsi saa koulusta pelkkiä uskontulkintoja perustellumpaa tietoa aihepiiristä. Olkiukoksi on rakennettu kuviteltu uhka sananvapaudelle ja uskonnonvapaudelle.
Esimerkiksi Venäjällä ja EU-maista Unkarissa on voimassa laki, joka kieltää hlbti-aihepiiriä koskevan tiedon esittämisen alaikäisille.
Uuden yhdistyksen perustamisesta kertovassa tiedotteessa vedotaan Suomen perustuslain määrittelemiin perusoikeuksiin sekä YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa erityisesti ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapautta määrittävään pykälään 18 ja opetusoikeutta koskevaan pykälään 26.
Yhdistyksen perustajissa joukossa on useita Aito avioliitto ry:n piiristä tuttuja nimiä. Ilmeisesti Aito avioliitto -kansalaisaloitteeseen ja -aihepiiriin viittaava yhdistys nimineen ei ole enää riittävä työkalu ajamaan konservatiivis-uskonnollisia hlbti-kielteisiä tavoitteita. On tarvittu ihan uusi yhdistys. Erityisesti kansanedustaja Päivi Räsäseen (kd) kohdistuvat syytteet näyttävät toimineen innoittajana uuden yhdistyksen perustamisessa.
Televisiotoiminta nimellä AlfaTV aloitettiin antenniverkossa 1. joulukuuta vuonna 2013. Jo sitä aiemmin kanava oli toiminut muutaman kuukauden nimellä BC-TV.
AlfaTV:n omistaa Brilliance Communications Oy, jonka emoyhtiö on Keravalla toimiva kristillinen IRR-TV-medialähetysjärjestö. Keväällä 2021 Suomen kuvalehti kertoi kanavan rahoituksesta ja asiaan liittyvistä useista kysymysmerkeistä. Kanavan omistajan mukaan varoja saadaan lahjoituksina Kanadasta ja Suomesta. Esillä ovat olleet myös mainos- ja sponsoritulot. Lisäksi huomattava rahoitus tilojen rakentamiseksi on saatu Kanadasta.
Laajempi ja uskottavampi omistuspohja
Kesäkuussa 2021 kerrottiin televisioyhtiön omistuspohjan laajentamisesta osakeannilla.
Kanavan uusiksi omistajiksi tulevat liikemies ja poliitikko Hjallis Harkimo, entinen kansanedustaja Eero Lehti, Hesburgerin perustaja Heikki Salmela, liikemies Toivo Sukari sekä yrittäjä Joni Nelimarkka. Kristillisen IRR-TV:n omistusosuus vähenee 14 prosenttiin.
Kesäkuun lopulla kerrottiin kanavan julkaisemassa tiedoteessa lisäksi, että myös mediakonserni Keskisuomalainen tulee kanavan uudeksi omistajaksi.
Arvokonservatiivinen ote
AlfaTV:n ohjelmasisältö on ollut luonteeltaan arvokonservatiivista ja monissa yhteyksissä kristillisväritteisyyskin on ollut havaittavissa. Kanavan viikottaiseksi katsojamääräksi on kerrottu noin miljoona suomalaista. Ohjelmisto on pääosin kotimaista. Kohderyhmä ovat yli 40-vuotiaat ja erityishuomio on suurten kaupunkien ulkopuolella elävissä.
Suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin on AlfaTV:llä ollut ongelmallista. Aihepiirin käsittelyä on vältetty, ja hlbti-teeman käsittely suorassa haastatteluohjelmassa on johtanut kanavan johdon saapumiseen haukkana paikalle ja puuttumiseen ohjelmaan.
Uusien omistajien aiempi toiminta ei anna vihjeitä linjan muuttumisesta ainakaan merkittävästi avarakatseisempaan suuntaan. Esimerkiksi Keskisuomalainen on tarjonnut Aito avioliitto ry:n kanssa läheisessä yhteistyössä olleelle kasvatustieteen ja valtiotieteen tohtori Tapio Puolimatkalle media-alustaansa käyttöönsä. Muutkaan uudet omistajat eivät ole tuoneet esiin erityisen avarakatseista käsitystä seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta.
Suomalaista arvokonservatiivista sähköistä mediaa
Arvokonservatiivisiin mediatoimijoihin voi liittää paitsi monia nettipalveluita ja paperijulkaisuja, myös useita perinteisiä sähköisiä välityskanavia käyttäviä toimijoita.
Kaapeliverkossa näkyvä kristillisten toimijoiden omistama ja lahjoitusvaroin toimiva Taivas TV7 lähettää valtaosiltaan uskonnollistaustaista ohjelmaa, ja se tekee uutisyhteistyötä Oikea Median kanssa. Taivas TV7 on luokitellut sisältönsä “yleiskristilliseksi”. Samoin radiotaajuuksilla kuuluva Patmos Lähetyssäätiön omistama Radio Patmos tuottaa sisällöltään uskonnollissisällöllistä ohjelmaa. Radiotaajuuksilla kuuluu myös Kirsi Rostamon omistama Radio Dei, joka luokittelee sisältönsä myös “yleiskristilliseksi”. Kaikilla näillä kanavilla on välitetty sisältöä, jossa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertainen asema ei ole itsestäänselvyys. Sävyltään arvokonservatiivinen on myös Alajärveltä toimiva monilla paikkakunnilla kuuluva Järviradio.
Vaikutusvalta?
AlfaTV pyrkii profiloitumaan "yhteiskuntaan vaikuttavaksi asia- ja kulttuurikanavaksi", mitä se sitten lopulta tarkoittaakaan. Keskisuomalaisen mukaan uusi kanava kuitenkin "poikkeaa terveesti Ylen ja Helsingin Sanomien vihervasemmistolaisesti sävyttyneestä tekemisestä". Aika näyttää, millaisen aseman kanava saavuttaa - ja kuinka vahvasti "yhtenäiskulttuurin ajan" ihanteita pusketaan läpi eetterin eilistä ehkä vähän kaihoten muistelevalle yleisölle?
Helsingin Narinkkatorilla on puolueiden vaalimökkejä, sillä käynnissä on kuntavaalien kampanjointi. Vihreät nuoret tuottivat torille katutaidetta: sateenkaaren väreissä olevien suorakaiteiden muodostaman polun, eräänlaisen pitkän sateenkaarisuojatien.
Narinkkatori, Helsinki illalla 10.6.2021
Torstai-iltana kerrottiin, että eräs kristillisdemokraattien ehdokas oli yrittänyt tärvellä teosta kaatamalla vettä sen päälle. Erään Twitter-kommentin mukaan ennen veden kaatamista saman puolueen ehdokkaita oli käynyt kyselemässä lupaa teoksen tekemiseen, ja myös poliisi oli kutsuttu paikalle. Mitään lakeja ei katutaiteella oltu kuitenkaan rikottu.
Yhdysvalloissa kesäkuu on jo pitkän aikaa ollut pride-kuukausi. Suurin osa pride-tapahtumista näet järjestetään kesäkuun aikana. Paraati on kullakin paikkakunnalla tiettynä yksittäisenä päivänä, mutta paikasta riippuen prideen liittyviä tilaisuuksia, tapahtumia ja muuta aktiviteettia on pitkin kesäkuuta. Sateenkaariliput liehuvat monien järjestöjen sekä yritysten lippusaloissa. Kulloisistakin valtasuhteista riippuen monissa paikoissa myös julkishallinto on vetänyt pride-lipun salkoon. Maan suurlähetystötkin huomioivat pride-kuukauden ja myös asemapaikkojen pride-tapahtumia.
Ajatus pride-kuukaudesta juurtumassa Suomeenkin
Helsingin pride-tapahtuma järjestetään perinteisesti juhannuksen jälkeisellä viikolla, ja vuodesta riippuen sitä seuraava lauantai sattuu joko kesäkuun loppuun tai heinäkuun alkuun. Joillain paikkakunnilla vuotuinen pride-tapahtuma on juuri kesäkuussa, mutta ennen korona-aikaa paikallisia pride-tapahtumia on järjestetty lähes ympäri vuoden.
Pride-tapahtumat ovat tuoneet mukanaan keskustelut siitä, järjestääkö kunta pride-liputuksen vai ei. Asiasta on taitettu peistä valtuustoissa ja kuntien hallituksissa. Keskustelut ovat noudattaneet paikkakunnasta riippumatta samanlaista kaavaa. Näkemykset jakautuvat pääsääntöisesti puolueiden välisten jakolinjojen mukaisesti - ja päätökset valtuustojen voimasuhteiden mukaisesti.
Monilla paikkakunnilla pride-liput liehuvat paikallisen pride-tapahtuman ajan tai kulkuepäivänä, eikä liputus välttämättä rajoitu kuntien lipputankoihin, vaan yritykset ja nyt jopa taloyhtiöt ovat päättäneet liputtaa yhdenvertaisuuden puolesta.
Joillain paikkakunnilla on kuitenkin päätetty olla liputtamatta.
Neutraalimmin liputtamattomuutta perustellaan sillä, ettei kunta liputa omissa saloissaan muulla kuin Suomen lipulla tai kunnan omalla vaakunalla. Tällainen perustelu on ainakin näennäisesti neutraali - vaikka näin perustellen kirjattuun päätökseen onkin saattanut johtaa tulinen puolesta-vastaan -keskustelu. Asiasta käytävässä keskustelussa liputtamattomuutta perustellaan usein sillä, ettei haluta olla ajamassa jotain tiettyä ideologiaa ja että eri mieltäkin olevia pitäisi kunnioittaa. Pitäisi olla neutraali.
Vakiintunut kuusiraitainen sateenkaarilippu on kuitenkin symboliikaltaan neutraali, sillä se ei symboliikassaan viittaa mihinkään rajattuun kansanryhmään. Se ei erityisesti nosta mitään ihmisryhmää muiden yläpuolelle eikä varsinaisesti aja erityistä ideologiaa - ellei erityisenä ideologiana sitten pidä ihannetta ihmisten yhdenvertaisuudesta näiden ominaisuuksista riippumatta.
Yhdenvertaisuuden ihanteen pitäminen erityisenä ideologiana kuvaa enemmän näin ajattelevan käsitystä ihmisyydestä.
Perjantaina 21.5. on avattu kansalaisaloite, jonka tavoitteena on estää niiden pääsy kansanedustajaksi tai julkisiin virkoihin, joilla on tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tai ns. viharikoksesta. Aloitteen perusteluissa mainitaan kaikille kuuluvat ihmisoikeudet ja kansanryhmien suhteen viitataan muiden muassa seksuaaliseen suuntautuneisuuteen sekä sukupuoleen tai sen puutteeseen.
Aloitteen vastuuhenkilöinä on viisi pääkaupunkiseudulla asuvaa henkilöä. Otsikkona on "Vihapuheesta tuomion saanut henkilö ei voi toimia kansanedustajana, eikä valtion tai kunnan viranhaltijana", ja sen sisältökuvauksen mukaan aloitteen laatijat ehdottavat, että eduskunta ryhtyy "lainvalmisteluun, joka kieltää kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, tai muusta viharikoksesta tuomion saanutta henkilöä toimimasta kansanedustajana, valtion tai kunnan virkamiehenä".
Perustelutekstin mukaan vähemmistöihin kohdistuva vihapuhe aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä niiden kohteeksi joutuneille ja heidän lähipiirilleen. Aloitteen mukaan yhteiskunnan ja lainsäätäjien tulee antaa lainsäädännöllä vahva viesti, ettei 2000-luvulla oikeusvaltiossa tämä ole enää inhimillistä.
- Esitys ei ole tarkoitettu rajoittamaan sanan- tai uskonnonvapautta. Asioista saa edelleen olla erilaisia näkemyksiä, niistä täytyy pystyä puhumaan ja olemaan eri mieltä. Tämän kaiken kuitenkin tulee tapahtua rakentavasti, yhteiskunnan sääntöjä noudattaen ja vähemmistöjen ihmisarvoa kunnioittaen, kirjoitetaan aloitteen perusteluissa.
Aloitteen tekijät ilmaisevat luottavansa Suomen oikeuslaitokseen, joka osaa erottaa asiallisen keskustelun vihapuheesta.
Esiin nostetaan kansanedustajien syytekynnys, jonka todetaan olevan mielipiteen ilmaisun vapauden suhteen keskivertokansalaista laajempi. Aloitteen tekijöiden mukaan se on aiheuttanut hurjia ylilyöntejä vedoten niin uskonnon- kuin sananvapauteen.
- Lailla pyritään muistuttamaan että kansanedustajan, tai muussa valtion tai kunnan viranhaltijana asemassa tulee harkita vähemmistöjä loukkaavia julkisia kannanottoja nykyistä tarkemmin. Lain tehtävä on taata kaikille ihmisille ihmisoikeus ihonväristä, uskonnosta, uskonnottomuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolesta tai sen puutteesta tai erilaisesta mielipiteestä huolimatta, kirjoitetaan aloitteen perusteluissa.
Aloitteessa ei tuoda esiin sitä, olisiko tuomion aiheuttama este elinikäinen, määräaikainen tai toistaiseksi voimassaoleva - ja millä keinolla tällaisen esteen voisi saada purettua.
Keskustelu sopivuuden rajoista tarpeen
Keskustelu erilaisten oikeuksien ja vapauksien keskinäisestä suhteesta on tarpeellista. Samoin on tärkeää jatkuvasti puntaroida sopivuuden rajoja esimerkiksi keskustelussa. Sen osana toki on vapaus ehdottaa erilaisia sanktioitakin rajojen ylittämisestä. Joissain puheenvuoroissa on myös esitetty, että tieteellisesti hyväksyttyjen tosiasioiden vastainen puhe pitäisi sanktioida.
Suomessa on käytäntö, että teko on sovitettu sen jälkeen kun siitä langetettu rangaistus on kärsitty. Toki tällainen vaalikelpoisuuden jonkinlainen menettäminen voidaan säätää lisärangaistukseksi, jos moiselle riittävä tuki on. Suomessahan on aikanaan voinut menettää tuomion myötä kansalaisluottamuksen, johon liittyi myös vaalikelpoisuus.
Hankkeesta herääviin kysymyksiin kuuluu se, miksi kansankiihoittamisrikos tai muu ns. viharikos asetettaisiin vaali- tai virkakelpoisuuden suhteen eri janalle muihin rikoksiin verrattuna.
Alkoholi on ollut keskeinen sisältö varsin monen homon ja lesbon ajankulussa. Alkoholi on ollut jopa niin keskeinen, että se on vienyt käyttäjänsä hengen hitaasti elimistön rappeutumisena ja sairauksina taikka nopeasti alkoholimyrkytyksenä.
Virallisen tilaston mukaan vuonna 2018 alkoholikuolemia oli Suomessa 1 683 henkeä. (Tilastokeskus)
Vuonna 2020 alkoholin kokonaiskulutus 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohden oli 9,2 litraa sataprosenttista alkoholia. Arvioitu kokonaiskulutus väheni viime vuonna, mutta pieni alkoholia eniten käyttävien ryhmä lisäsi kulutustaan. Vähän alkoholia käyttävät vähensivät entisestään. (THL)
Juuri julkistetussa Oxfordin yliopiston tutkimuksessa 25 378 henkilön alkoholinkulutusta tutkittiin ja verrattiin heidän terveydentilaansa.
Keskeiset löydökset olivat ne, että ei ole olemassa mitään turvallista raja-arvoa alkoholin käytölle. Alkoholi vaikuttaa aivoihin kauttaaltaan ja vähentää aivojen harmaan aineen tiheyttä. Myös muunlaisia muutoksia ja haittavaikutuksia aivoihin havaittiin. Mitä suurempi alkoholin kulutus, sitä haitallisemmat vaikutukset. Viitteitä esimerkiksi viinin terveysvaikutuksista ei löydetty.
