Pimeä.
Sataa.
Onko huomenna palkkapäivä vaiko ei?
En tiedä vielä.
Valitsin tämän päivän työpäiväkseni yksinäisen yövuoron,
joten olen nyt yksinäisesti yövuorossa.
Hm:
Morrisseyn "Life is a Pigsty" kuulostaa tänään takuulla
tavallistakin erinomaisemmalta.
Säästän sen yöksi kun palaan kotiin, Pölhö jo nukkuu,
ja takana on kokemus maisemasta
jonka saavuttaa herkullisimmin loka- ja marraskuun
vaihteen sateisessa Turussa auton ratista keskiyöllä:
erityisen pimeää, erityisen yksinäistä.
(Heart of a poet, indeed. Ja buhahaa.)
Hyvää alkanutta viikkoa toivotan itselleni siis.
- - -
Viikonloppuna...
En nähnyt ainoatakaan Vinokinon elokuvaa.
Siitä voisi melkein tulla huono omatunto. Toisaalta...
elokuvia näkee ja niiden luokse pääsee tänään aivan toisella tavalla
kuin silloin vuonna kaksi kun merkkasin kalenteriin
"Pervoplanet" ja se tarkoitti toistakymmentä katsottavaa leffaa,
yksiä vuoden "ykkösbileistä",
ja päälle lopuksi totaalinen nollaus baarissa sunnuntaiyönä
(ja kertyneiden uusien puhelinnumeroiden poistaminen kännykän muistista...).
Mutta marttakerhomme kokoontui lauantai-iltana. Mukavaa.
Terveisiä Tanja Kaiken pelitys, toiste emme sitten nähneet.
Kuten tavallista. Ja hyvä niin: perinteet kunniaan.
Ja illemmalla lauantaina olin "ihan kivaa" käydä siellä baarissakin.
Sitten. Kumminkin. Ja vielä toisessakin.
Samalla sai nähdä lisää niitä tuttuja, sekä uudempia että vanhempia,
ja sekä odotettuja että yllättävämpiä näkemisiä.
Yours truly, -Rokkihomo
- - -
Post scriptum seuraavana päivänä:
Ei Morrisseyta yöllä enää, paitsi mielessäni laulelin kun ajelin
suunnitelmieni mukaisesti sateisen Turun keskustan halki
mutta ennen keskiyötä, jo yhdentoista aikoihin.
Ajattelin nähdä Pölhön hereillä vielä.
No... Nukkui jo. Tuhisi kulmat kurtussa.
Kuuntelin ja katselin sitä siinä sitten...
ja unoihdin Morrisseyn valitukset.
- - -
6 kommenttia
JPHki
30.10.2007 21:00
Ihmettelinkin että eikö p..kele Mukka kirvoita minkäänlaista kommenttia keneltäkään, mutta Rokkihomo ei pettänyt luottamusta.
No toki se elokuva herätti kauhistuksen tunteita, liikutusta, nosti monessa kohtaa palan kurkkuun. Mutta huvittavat kommentit jäävät kai helpoimmin mieleen. En tiedä, toisaalta tuo elokuva on niin kärjistetty ja kaukana tämän päivän todellisuudesta, että siihen on helppo suhtautua huvittuneesti. Mutta toisaalta puhumattomuus, ahdistus, alkoholismi, nainen joka jakaa koko kylälle jne. ovat ilmiöinä niin tuttuja kotiseudultani, että eivät minua varsinaisesti hetkauta.
Rokkihomo
30.10.2007 21:27
"nainen joka jakaa koko kylälle jne.
minua varsinaisesti hetkauta"
Heh! Homo!
...Itse oon kuullut vaan juttuja. "Informanttini" ovat eläneet lapsuutensa toinen Kittilässä ja toinen Pellossa (jep, Pellossa). Niin ja yksi Tervolassa. Hurjaa on puheitten perusteella ollut joo.
Paitsi Tervolassa.
Paitsi Paasilinnat.
JPHki
30.10.2007 21:49
Tulkitaanko tuo niin, että Paasilinnat olivat Tervolan ainoa hurja porukka? Kai siinä sisuuntuu kun lykätään jonnekin hallaisen jängän keskelle asutustilaa kuokkimaan.
Olin lukioikäisenä keskusteluillassa, jossa eräs iäkäs rovaniemeläinen kirjallisuushenkilö muisteli Mukkaa ja siinä sivussa Annikki Kariniemeä ja Reidar Särestöniemeä. Hänellä oli meheviä juttuja heidän juhlistaan, kunpa muistaisin tarkemmin.
audinkopoika
30.10.2007 22:30
Itsekin olisin halunnut katsella joitakin filmei...mu ku piti olla muualla. Oot onnellinen ku olet tavannut taas elokuvan harrastajien "kermaa" .
Siulle tosiaan kivaa alkavaa viikkoa ja työn iloakin.
SaintJudy
1.11.2007 22:38
Morrissey ei valita!
Hän vain huomauttelee asioiden toisista puolista; huolellisesti artikuloiden ja hellästi.
Rokkihomo
2.11.2007 00:01
Jep, hellästi.